Lontoo - osa 4

Kolmas päivä - Westminster

Parlamenttirakennuksen kellotorni eli Big Ben on kaiketi Lontoon tunnetuin turistikohde. Kohteeseen on helppo löytää jäämällä pois Westminsterin metroasemalla, jossa on hyvät opasteet tornille. Big Ben seisoo aivan metroaseman vieressä kadun toisella puolella. Kello aloitti virallisen toimintansa 1859 tornissa, jonka korkeus on 106 metriä. Nimensä torni on saanut erään selityksen mukaan Sir Benjamin Hallilta, joka toimi rakennuksen valmistumisen aikoihin julkisten rakennustöiden päällikkönä. Big Ben on suljettu yleisöltä, mutta se on silti hyvin suosittu kohde, jota jatkuva turistivirta valokuvaa taukoamatta.

London Eye
Kuva
Matti Mattila

Kävelimme Westminsteristä Thames-joen yli London Eye -maailmanpyörälle. Se on maailman korkein näköalamaailmanpyörä ulottuen aina 135 metrin korkeuteen. Pyörä valmistui vuonna 2000 uuden vuosituhannen juhlallisuuksiin ja siinä vierailee tuhansia ihmisiä päivittäin. Laitteessa on kaikkiaan 32 hyttiä eli kapselia, joihin mahtuu 25 henkilöä kerrallaan. Kierros kestää puoli tuntia, jonka aikana avautuu mahtavat näköalat Lontoon ylle. Valokuvaaminen tosin voi olla haasteellista, sillä hytin ikkunalasi heijastaa ikävästi synnyttäen kuviin ylimääräistä kohinaa. Mikäli mielii valokuvia Lontoon kattojen yläpuolelta, kannattaa kuvaaminen keskittää St. Paulin katedraalin lanterniinissa sijaitsevalle näköalatasanteelle, josta on esteetön 360 asteen näkymä. Maailmanpyörään on hyvä ostaa liput etukäteen esimerkiksi netissä tai jossakin yhteistyökohteessa, kuten Madame Tussaudin vahakabinetissa. Ennakkoon hankitut liput vaihdetaan maailmanpyörän vieressä sijaitsevassa lipputoimistossa sisäänpääsylippuihin. Lippuluukulla on jatkuvat jonot, mutta onneksi ennakkolipun lunastajille on oma tiskinsä ja jononsa. Sisäänpääsylippujen lunastuksen jälkeen alkaa uusi jonotus itse maailmanpyörään. Koska pyörä pyörii pysähtymättä, pääsee kierrokselle yleensä melko nopeasti. Ennen hyttiin astumista suoritetaan perusteellinen turvatarkastus läpivalaisuineen ja metallinpaljastimineen.

Maailmanpyöräkierroksen jälkeen voi käväistä London Eye -myymälässä. Kaupassa on myytävänä upeita valokuvateoksia sekä muuta kirjallisuutta esimerkiksi laitteen tekniikasta kiinnostuneille. Mikäli haluaa kaiken irti näköaloista, kannattaa kaupasta ostaa ennen kierrosta opasvihkonen, joka kertoo eri ilmansuunnissa näkyvistä maisemista. Luonnollisesti puodista löytyy lukematon määrä muita esineitä matkamuistoksi Lontoosta. Niin ikään lähistöllä on edullinen buffet-ravintola Chopstix, josta saa noin kuudella punnalla itämaisen lounaan. Ravintolassa kelpaa vain käteinen raha, mutta ruokaa saa puolestaan syödä niin paljon kuin jaksaa. Tarjolla on sekä liha- että kasvisruokia, joten jokaiselle löytyy jotakin.

Lontoon kattojen ylle

Iltapäivän kohteeksi olimme valinneet St. Paulin katedraalin. Tämä valtava pyhättö Lontoon Cityssä valmistui 1708. Rakennus on uskomattoman upea ja sisältä vieläkin upeampi. Pienellä sisäänpääsymaksulla voi kierrellä vapaasti kaikkialla aina 85 metrin korkeudessa sijaitsevaan Kultagalleriaan asti. Valitettavasti valokuvaaminen katedraalin sisätiloissa on kielletty, mutta sitäkin erinomaisempia kuvia saa sitten ulkopuolella sijaitsevilta näköalatasanteilta. Ensimmäiseksi kannattaa kavuta 259 porrasaskelmaa 30 metrin korkeudessa sijaitsevaan Kuiskausten galleriaan. Galleria sijaitsee kupolin sisällä ja sieltä on mahtavat näköalat rakennuksen sisätiloihin. Kupolia kiertävä galleria on saanut Whispering Gallery -nimensä sen erikoisesta akustiikasta, joka saa kuiskaukset kaikumaan tuomiokirkon kupolissa. Seuraavaksi kavutaan 53 metrin korkeuteen eli 378 porrasaskelman päähän Kivigalleriaan. Tämä on ensimmäinen näköalatasanne, joka kiertää kupolia ulkopuolelta. Jos malttaa vielä odottaa hetkisen ja jaksaa kavuta kaikkiaan 530 askelman korkeuteen 85 metriin, pääsee lopulta Kultagalleriaan. Täältä on upeat näkymät Lontoon keskustaan ja galleriassa otetuista valokuvista voi koostaa 360 asteen panoraamakuvan.

Lontoo
Kuva
Matti Mattila

Kultagalleria sijaitsee kupolin päällä ja sen yläpuolelle kohoavan lanterniinin juuressa. Itse lanterniini painaa 850 tonnia ja koristaa 110-metristä, maailman toiseksi suurinta kupolia. Katedraalin vierailussa on hyvä varautua valtavaan määrään rappusia, sillä rakennuksessa ei ole hissiä. Osa käytävistä on myös niin ahtaita, että kaikki isommat reput ja kauppakassit kannattaa jättää hotelliin. Lanterniiniin johtavat portaat ovat kapeimmillaan vain muutamia kymmeniä senttejä eikä korkeuttakaan ole kuin reilut puolitoista metriä. Kovin isokokoiset ihmiset eivät siis välttämättä edes mahdu liikkumaan kapeissa käytävissä. Pitkän kapuamisen jälkeen voi levähtää katedraalin kryptassa sijaitsevassa kahviossa ja ostella matkamuistoja kirkon myymälästä.

Kolmas päivämme olikin jo kallistumassa kohti iltaa. Jälleen kerran olimme kokeneet enemmän kuin olimme osanneet odottaa. Pääsy katedraalin huipulle oli meille miellyttävä yllätys ja sieltä otetut kuvat täydensivät entisestään matkakokemuksiamme. Uupuneina mutta tyytyväisinä palasimme hotelliimme lepäämään.

Julkaistu keskiviikkona 18.7.2007 klo 19:34 Projektit-luokassa avainsanalla matkailu.

Edellinen
Lontoo - osa 3
Seuraava
Lontoo - osa 5