Palattuaan jälleen Englantiin William Penniä (1644-1718) odottivat siellä monet huolet niin perhe-elämässä kuin liiketoimissakin. Penn oli menettänyt huomattavasti rahaa epäonnistuneissa liiketoimissaan ja oli korviaan myöten veloissa. Suurpiirteisenä miehenä Pennillä oli tapana allekirjoittaa papereita niitä lukematta. Tätä piirrettä hyväksikäyttäen hänen taloudellinen neuvonantajansa ja kveekariystävä Philip Ford (1631-1702) oli saanut Pennin allekirjoittamaan luovutussopimuksen, jossa hän siirsi Pennsylvanian omistuksen Fordille. Omistuskiista päättyi vasta lordikanslerin väliintuloon vuonna 1708, minkä seurauksen provinssin omistus palautettiin Pennille ja hänen jälkeläisilleen. Rahahuolissaan Penn yritti myydä maa-alueensa takaisin kruunulle kahteenkin kertaan siinä kuitenkaan onnistumatta. William Penn kuoli rutiköyhänä vuonna 1718 synnyinmaassaan Englannissa. Hänen vaimostaan Hannahista (1671-1726) toisesta avioliitosta tuli nyt Pennsylvanian uusi omistaja aina kuolemaansa asti vuoteen 1726.

Pennin kuoleman jälkeen Pennsylvania ajautui hiljalleen uskonnolliselle pohjalle rakennetusta siirtokunnasta tavalliseksi liike-elämän hallitsemaksi maalliseksi valtioksi. Pennin perhe säilytti omistuksensa Pennsylvanian siirtokuntaan aina Yhdysvaltain vapaussotaan (1775-1783) saakka. Sodan tavoitteena oli irtautua Britanniasta, ja lopputuloksena olikin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus vuonna 1776. Pennsylvania yhtenä keskeisenä alkuperäisistä 13 siirtokunnasta näytteli tuolloin merkittävää roolia, kun itsenäisyysjulistus hyväksyttiin heinäkuun 4. samana vuonna nyttemmin kuuluisassa Pennsylvania State House -talossa Philadelphiassa. Nykyään osavaltion virallinen nimi on Pennsylvanian kansainyhteisö, mikä heijastanee edelleen osavaltion alkuperäistä ideologiaa uskonnonvapaudesta ja vähemmistöjen suvaitsemisesta. Osavaltio tunnetaan vielä tänään lempinimellään Quaker State eli kirjaimellisesti kveekarivaltio.