Valvontakameran nettikäyttö - osa 1

Valvontakamerat ovat yleisiä julkisissa tiloissa ja monissa ulkokohteissa. Nykyaikaiset kamerat ovat kohtuuhintaisia ja siksi myös yleistyneet kotikäytössä. Näitä verkkokameroiksikin kutsuttuja valvontakameroita saa nykyään hyvin edullisesti, mutta paremman kuvanlaadun ja toimintojen monipuolisuuden takaa laadukas tuotemerkki ja malli. Panasonicin sisäkäyttöön tarkoitettu BB-HCM527-verkkokamera on erinomainen valvontakamera muun muassa kotikäyttöön. Se on helppo kiinnittää vaikkapa kattoon ja liittäminen etäkäyttöä varten Internetiin käy käden käänteessä. Kodeissa nopeasti yleistyneet laajakaistayhteydet mahdollistavat kameravalvonnan myös kodin ulkopuolelta. Tässä kaksiosaisessa artikkelisarjassa kerron, miten Panasonicin verkkokamera kytketään Internetiin etäkäytettäväksi ja -katseltavaksi. Ohjeet ovat yleisluonteisia, joten ne soveltuvat suurilta osiltaan eri valmistajien valvontakameroiden asentamiseksi nettiin.

Valvontakameran ottamaa kuvamateriaalia on mahdollista katsella Internetin yli periaatteessa missä päin maailmaa tahansa riippumatta siitä, missä varsinainen kamera sijaitsee. Netin yli voidaan myös säätää kameran asetuksia. Kameran kuvia voi katsella selaimen lisäksi usein myös matkapuhelimella. Ennen kuin kamera konfiguroidaan eli säädetään Internetistä käsin käytettäväksi, on tärkeää ymmärtää, miten IP-osoitteet ja nettiyhteydet toimivat. Yksityiskohtaisemmat asennusohjeet tulevat kuitenkin laitteiden mukana, ja näiden esimerkkien tarkoituksena on ainoastaan antaa vinkkejä.

Paikalliset osoitteet

Jokaisella tietokoneverkkoon kytketyllä laitteella (mikrotietokone, reititin, verkkokirjoitin, verkkokamera, jne.) on IP-osoite. Osoite on usein muodossa: 192.168.0.100. Jokainen verkon osoite on yksilöllinen. Kuvassa 1 on esimerkki pienestä verkosta, jossa on reititin, mikrotietokone ja verkkokamera. Kuten kuvasta näkyy, on jokaisella laitteella oma yksilöllinen IP-osoitteensa. Vaikka jokainen osoite on uniikki, ovat osoitteet yksilöllisiä vain tässä omassa niin sanotussa sisäisessä verkossa. Toisin sanoen verkkokamerasi osoite 192.168.0.253 saattaa olla sama naapurisi verkossa verkkotulostimen osoitteena. Kuvassa kaksi on esimerkki kahdesta Internetiin kytketystä paikallisesta verkosta. Kotiverkon A ja naapurin kotiverkon B laitteiden IP-osoitteet ovat samoja, mutta tästä ei aiheudu ongelmaa, koska laitteet eivät ole samassa (paikallisessa) verkossa.

Kuva 1

Kuva 1.

IP-osoitteita, jotka erottavat eri laitteet toisistaan samassa paikallisverkossa (LAN), kutsutaan paikallisiksi IP-osoitteiksi. Kuvan 2 osoitteet ovat siis paikallisia IP-osoitteita. Tästä seuraakin kysymys, miten verkkokameraan pääsee käsiksi kodin ulkopuolelta, jos kameran kanssa samat IP-osoitteet ovat myös muiden käyttäjien käytössä?

Kuva 2

Kuva 2.

Julkiset osoitteet

Verkkokameraan pääsee käsiksi käyttämällä nettiyhteyden tarjoavan palveluntuottajan (ISP) antamaa yksilöllistä IP-osoitetta. Tämä osoite on niin sanottu julkinen osoite tai Internet (WAN) -osoite. Kuvassa 3 olen merkinnyt julkisesti maailmalle näkyvät IP-osoitteet muodossa aaa.aaa.aaa.aaa ja bbb.bbb.bbb.bbb. Todellisuudessa osoite koostuu numeroista eikä kirjaimista, mutta esimerkissäni en voi käyttää numeerista osoitetta, sillä se saattaa jo olla jonkun käytössä. Kodin ulkopuolelta pääsee nyt käsiksi reitittimeen antamalla osoitteen aaa.aaa.aaa.aaa, mutta tästä puolestaan seuraa uusi kysymys. Emme halua päästä käsiksi reitittimeen vaan siihen kytkettyyn kameraan, joten miten tämä onnistuu?

Kuva 3

Kuva 3.

Porttinumerot

Informaatio laitteiden välillä siirtyy verkossa erilaisten porttien kautta riippuen siitä, minkälaista informaatiota siirretään. Portti ei ole varsinaisesti mikään fyysinen laite vaan paremminkin numeerinen tieto, joka auttaa informaation siirtymistä tarkoitetulle laitteelle. Kuvassa neljä verkkokameralle on osoitettu porttinumero 50000 tiedonsiirtoa varten. Antamalla kameralle yksilöllisen porttinumeron päästään siihen käsiksi kodin (ja verkon) ulkopuolelta antamalla osoite aaa.aaa.aaa.aaa:50000 esimerkiksi selaimen osoiterivillä. Kun reititin saa informaatiota julkisen IP-osoitteensa kautta, siirtää se informaation julkisen osoitteen lopussa olevan, kaksoispisteellä erotetun porttinumeron osoittamalle kameralle. Mutta mistä reititin tietää, mille verkkoon kytketylle laitteelle informaatio pitää siirtää?

Kuva 4

Kuva 4.

Portin edelleenvälitys

Modernit reitittimet tukevat ominaisuutta, jota kutsutaan portin edelleenvälitykseksi. Ominaisuutta kutsutaan englanniksi termillä port forwarding tai joissakin laitteissa address translation tai static IP masquerade. Termille on koko joukko muitakin nimityksiä, kuten virtual server ja port mapping. Reititin voidaan määritellä vastaanottamaan tiettyyn porttiin osoitettu informaatio ja siirtämään se ennalta määrättyyn (paikalliseen) IP-osoitteeseen. Kuvan 4 tapauksessa porttiin 50000 lähetetty informaation välitetään edelleen osoitteeseen 192.168.0.253:50000. Portin edelleenvälitykseen liittyvät asetukset voi tehdä joko käsin tai antaa laitteiden, verkkokameran ja reitittimen määritellä työnjako automaattisesti keskenään. Automatiikkaa varten reitittimen tulisi tukea UPnP-ominaisuutta. Artikkelisarjan toisessa osassa esittelen, miten Panasonicin verkkokamera asennetaan, jotta sitä voidaan käyttää Internetin kautta reitittimen välityksellä.

Julkaistu torstaina 25.3.2010 klo 17:07 avainsanoilla Internet ja laitteet.

Edellinen
Love It to Death
Seuraava
Valvontakameran nettikäyttö - osa 2
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä