Valokuvausportaali

Aiemmin tällä viikolla kerroin avanneeni Snapover-kamerakaupan netissä. Lupasin myös laajentaa sivuston palveluja, ja niinpä Snapover onkin nyt kasvanut oikeaksi digitaalisen valokuvauksen portaaliksi. Snapover tajoaa kamerakaupan lisäksi alan uutisia sekä valokuvagallerian, jossa ihmiset ympäri maailmaa ovat julkaisseet valokuviaan. Näiden lisäksi olen koonnut linkkikokoelman sekä viimeisimpiä kirjoituksia valokuvauksen nettipäiväkirjasta.

Sivuston perusajatuksena on tarjota astinlauta digitaalisen valokuvauksen maailmaan. Sisällöntuotannosta vastaavat yhteistyökumppanit, joten minun ei tarvitse ylläpitää sivustoa sen kummemmin. Portaalin rakentamiseen meni noin viisi tuntia parina iltana tällä viikolla. Tulos on hämmästyttävän toimiva, vaikka itse kehunkin. Erityisesti olen yllättynyt, miten nopeasti sain sivuston pystytettyä. Vielä muutama vuosi sitten näin rikkaan sisällön hankkiminen ei olisi helposti onnistunut. Kehitys on mennyt huimasti eteenpäin, ja nyt yhteistyökumppanit tarjoavat kokonaisia toimivia komponentteja sijoittavaksi suoraan sivuston, tai tässä tapauksessa, portaalin raameihin.

Olen seurannut, miten sähköinen kaupankäynti kehittyy Internetissä. Verkon mahdollisuuksia parhaiten hyödyntävät yhdysvaltalaiset yritykset. Suomalaisia ei juurikaan näe verkkokauppoineen. Suomalaisten yritysten verkkosivut ovat muutenkin jämähtäneet jonnekin 1990-luvun lopun asteelle. Verkon hyötyjä ei ymmärretä ja netissä ollaan vain imagosyistä. Sivujen ulkoasu on kaameaa katseltavaa puhumattakaan sisällöstä, jota yleensä ei ole. Yhä edelleen monien suomalaisten yritysten kotisivu avautuu suurella logolla tai teollisuushallin valokuvalla. Suureksi arvoitukseksi jää usein, mitä tästä eteenpäin. Ellei kävijä hoksaa klikata kuvaa, jää yrityksen sanoma myös avautumatta.

Syitä suomalaisten huonoon nettinäkyvyyteen voidaan hakea monesta suunnasta. Mielestäni lähes kaikki selitykset ovat enemmän tai vähemmän tekosyitä. Luonnollisesti maamme pienet markkinat ja kalliit kustannukset rajoittavat netin tehokasta käyttöä jonkin verran. Monet kaupat eivät yksinkertaisesti kykene repeämään kahteen eri mediaan, toisaalta kivijalassa sijaitsevan kaupan pyörittämiseen ja toisaalta sähköisen kaupan ylläpitämiseen. Näistä kahdesta vaihtoehdosta onkin sitten valittu se perinteisin ja nykymittapuun mukaan myös kallein ratkaisu eli fyysinen sijainti jossakin kaupungilla tai sen laidalla. Netti puolestaan oikein ymmärrettynä laskee kustannuksia ja lisää liiketoimintaa, joten uskoakseni tässä on juuri kyse tekosyystä.

Eräissä yrityksissä kehitystä jarruttavat loputtomat tekniset vaatimukset, vaikka potentiaalia olisi perinteisen liiketoiminnan lisäksi myös verkkoliiketoiminnan pyörittämiseen. Näissä yrityksissä haetaan jatkuvasti sitä maailman parasta tekniikkaa, jolla oma pieni sivusto pyörii. Tämä onkin yksi suomalaisten helmasynneistä. Haluamme olla jatkuvasti kehityksen kärjessä emmekä hevin luota muiden tekeleisiin. Monilla ohjelmoijilla on teen-sen-itse -tekemisen mentaliteetti. Hyvästä esimerkistä käy tämä oma nettipäiväkirjani, jonka ohjelman tein itse, vaikka netti on väärällään ilmaisiakin julkaisujärjestelmiä. Minun tapauksessani kyse oli kuitenkin oppimistilanteesta. Tekemällä itse, myös oppii.

Jatkuva viimeisimmän teknologian metsästys ja kykenemättömyys päättää ja pysähtyä valitun tekniikan käyttäjäksi hidastaa entisestään liiketoiminnan kasvua netissä. Liiketoiminta ei pääse koskaan alkuun, kun yritys etsii ja etsii sitä parasta mahdollista vaihtoehtoa. Sellaista ei kuitenkaan koskaan tule. Joka päivä tekniikka kehittyy, ja eilen valittu ratkaisu on jo päivän vanha. Jos haluaa mukaan nettibisnekseen, on vain yksinkertaisesti keskityttävä liiketoiminnan strategioihin ja jättää teknologia toimeenpanevan portaan huoleksi. Teknologiaa ei tarvitse ottaa osaksi verkkoliiketoiminnan strategiaa. Se tuskin tuottaa yritykselle tuottoja, ellei sitten ole kyseessä alan yritys, jonka liiketoimintaa kyseiset teknologiat erityisesti kuuluvat.

Snapover-portaali on hyvä esimerkki sivustosta, jossa olen keskittynyt vain liiketoimintaan. Sivuston toteutustekniikka on toissijainen arvo, eikä se lopulta edes näy kävijän selaimessa. Tavoitteena olikin liiketoiminnan nopea käynnistäminen ja sen jatkuva pyörittäminen tästä eteenpäin mahdollisimman alhaisilla kuluilla ja vähillä resursseilla. Näissä vaatimuksissa portaali on onnistunut, sillä käynnistyskustannukset voidaan laskea muutamissa kympeissä eikä portaalin ylläpitämiseen tarvita henkilöresursseja kuin silloin tällöin. Suomalaisten yritysten onkin ryhdyttävä miettimään enemmän liiketoimintaa ja vähemmän teknologiaa. Maamme olisi vihdoinkin aika nousta netin jumbosijalta.

Julkaistu sunnuntaina 3.9.2006 klo 12:17 avainsanalla Internet.

Edellinen
Syyskauden avajaiset
Seuraava
Nettitunnusten uusinnat
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä