Vaalikoneistusta

Eduskuntavaalit tuovat taas kansalaisille vaalikoneet Internetiin. Koneilla on helppo etsiä ehdokasta, joka ajattelee suurin piirtein samoin kuin itsekin. Jos aate velvoittaa ja puolue on jo valmiiksi valittu, voi vaalikoneiden tuloksista saada valinnalleen vahvistusta. Mielenkiintoista on myös selvittää vaihtoehtoja, jos on jo päättänyt ehdokkaansa. Varsinaisesti vaalikoneista voi löytyä apua silloin, kun puolue tai ehdokas ei ole vielä selvillä. Koneiden tulokset yrittävät nimittäin peilata omia näkemyksiä ehdokkaiden näkemyksiin. Kyseessä on siis eräänlainen hakukoneen variaatio. Vaalikone hakee ne ehdokkaat, jotka eniten ovat samaa mieltä koneen käyttäjän kanssa. Samalla tietysti selviää puoluekin, mikäli sopiva henkilö tuhansien ehdokkaiden joukosta löytyy.

Kokeilin aluksi MTV3-vaalikonetta. Se käyttäminen on helppoa, sillä vastauksen antaminen käy kätevästi hiirellä valitsemalla. Samalla valinnalla tulee kaksi vastausta: tärkeys ja mielipide. Kysymyksen tärkeys valitaan siirtämällä hiirtä vertikaalisti ja vastaavasti mielipide eli ollako samaa mieltä vai ei, löytyy horisontaalisella valinnalla. Tulos tulee muutamien kysymysten jälkeen ja omalla kohdallani puoluevalinta näyttäisi onnistuneen. Vaikka oma puoluevalintani tuli tosin vasta kolmanneksi kaikkiaan 17 puolueen joukossa, on se silti ensimmäinen varteenotettava ja hallituskelpoinen sellainen. Oma ehdokkaanikin oli neljäntenä eli noin puolivälissä kaikkien ehdokkaiden joukossa. Luonnollisesti vaalikoneissakin näkyy ehdokkaiden maltillinen vastaaminen. Kaikkein räväkämmistä mielipiteistä on luovuttu ja näkemykset asettuvat siten sovinnaisesti keskelle.

Yleisradion vaalikoneessa oli jokseenkin samat kysymykset kuin Maikkarillakin. Tulokset olivat kuitenkin aivan toisenlaiset. Eräs ehdokas tosin nousi molemmissa vastauksissa aivan kärkisijoille, joten ainakin meidän kahden ajatukset ovat hyvin samanlaiset. Maikkarilla kyseisen henkilön osumatarkkuus oli 76 % ja Ylellä vastaavasti 68 %. Kaikki valitsemani puolueen ehdokkaat ovat vähintäänkin joka toisessa asiassa samaa mieltä kanssani. Henkilöehdokkaani tosin on Maikkarin vaalikoneen mielestä 70 % samaa mieltä kun taas Ylellä hänen pisteytyksensä on vain 57 %. Kymmenen sopivimman joukossa vain yksi ehdokas on molempien vaalikoneiden tuloslistalla. Ylen vaalikone kertoo vielä lopuksi epäsopivimmat ehdokkaat, joista tällä kertaa suurin osa on Ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Johtuneeko tulos siitä, että pidin hyvin tärkeänä ruotsin kielen poistamista kuntabyrokratiasta.

Kolmas vaalikonekokeiluni eli Nuorten ja opiskelijoiden vaalikone antoi jälleen yllättävän tuloksen. Aiemmissa tuloksissa yllättänyt ehdokas komeili taas listan kärkisijoilla eli kolmantena ja mielipiteetkin vastasivat 75 % omiani. Hyvänä nelosena tulikin sitten ennalta valitsemani suosikkiehdokas. Muutenkin valitsemani puolue oli kiitettävästi edustettuna nuorten vaalikoneen tuloksissa, sillä puolet kymmenen parhaiten sopivan ehdokkaan joukosta ajatteli samoin. Työläintä vaalikoneiden käytössä on kysymysten lukeminen. Jotkut kohdat saattavat sisältää hyvinkin pitkän johdantotekstin ennen varsinaista kysymystä. Sama kysymys saatetaan kysyä eri vaalikoneissa eri tavalla. Toisessa se on esitetty positiivisessa hengessä kun taas toisessa aivan päinvastaisessa muodossa. Ehdottomasti helppokäyttöisin on Maikkarin vaalikone, sillä sen käytettävyys on omaa luokkaansa. Muiden vaalikoneet on toteutettu perinteisin menetelmin ja ovat siten työläämpiä käyttää. Tärkeintähän vaalikoneiden käytössä on sopivan ehdokkaan löytäminen tai ennakkovalintansa vahvistaminen. Itse olen tuloksiin tyytyväinen eivätkä ne anna aihetta mielipiteen, puolueen tai ehdokkaan vaihtamiseen.

Julkaistu maanantaina 12.2.2007 klo 17:37 avainsanoilla Internet, politiikka ja vaalit.

Edellinen
112-päivä
Seuraava
Maailmankartta taskussa