Oppaamme Seppo Sällylä lohdutti matkustajia jo menomatkalla huomattavasti säyseämmästä paluumatkasta. Myötätuulessa matkanteko olikin tasaista, ja oppaan sanoja lainatakseni matkustimme kuin laineilla surffaten pehmeästi liukuen. Puolentoista tunnin kestoinen paluumatka sujui siis mukavasti eikä ajanvietteestä ollut pulaa tälläkään kertaa. Seppo Sällylä nimittäin kantoi laivan salonkiin tukuittain esineitä ja kirjoja nähtäville. Matkustajat saivat kuulla esineisiin liittyneitä hengästyttävän jännittäviä asiantuntijakertomuksia sota-aikojen seikkailuista ja paljosta muustakin Bengtskäriin liittyvästä. Eniten minua kuitenkin ällistytti miehen valtava tietämys aiheesta. Yksityiskohtia tuli kuin liukuhihnalta, ja ajoittain ihmettelin, miten kukaan voi muistaa ja tietää niin paljon ja ennen kaikkea, mistä nuo kaikki tiedot olivat peräisin. Tuollaista luentoa olisin voinut jäädä kuuntelemaan vaikka loppuillaksi. Saavuimme kuitenkin yllättävän nopeasti perille.

Rantautumista odotellessani kävin laivan puodista ostamassa punaisen Arabian valmistaman vuoden 2010 Bengtskär-mukin 45 eurolla. Kuppi oli hieman hintava, mutta päätin sijoittaa tähän keräilyesineeseen oppaamme suosituksesta, sillä myynnissä olivat viimeiset astiat. Valmistuttaja A La Carte on valmistuttanut punaisia mukeja 2 000 kappaletta ja ne ovat nyt loppuunmyyty. Joitakin kappaleita löytyy vielä kuten esimerkiksi Summersea-laivan myymälästä. Tätä ennen myynnissä on ollut 500 kappaletta valkoisia ja 1 000 kappaletta sinisiä mukeja, jotka nekin ovat kaikki loppuunmyytyjä. Vuosittain väriään vaihtavan mukin uusin erä on violetti ja näitä astioita on valmistettu 2 000 kappaletta. Sijoitukseni oli jo nyt kannattava, sillä punaisen mukin hinta esimerkiksi Erottajan Majakan Mukipörssissä on 54 euroa.

Kotiinpaluu

Paluumatka Hangosta Helsinkiin taittui jo tutuksi tulleella Hyvinkään Liikenteen bussilla. Päiväretkemme ohjelma ei suinkaan ollut vielä päättynyt, sillä matkan varrella poikkesimme historialliseen Neljän tuulen tupaan iltapäiväkahville. Vuonna 1904 perustettu satakymmenvuotias kahvilaravintola on tullut tutuksi eritoten eräästä sen maineikkaasta omistajasta. Marsalkka Mannerheim nimittäin omisti ravintolan vuosina 1927-33. Nykyään kahvila on hyvin suosittu, ja asiakkaita kävi vierailumme aikana tasaiseen tahtiin. Päiväretkeläisiä odotti herkullinen mansikkaleivos paksulla kerroksella kermavaahtoa ja vastakeitetty kahvi. Kahvittelun jälkeen matkamme jatkui loppusuoralla. Saavuimme Helsinkiin jälleen aikataulun mukaisesti puoli kahdeksan aikaan illalla. Säätila alkoi iltaa kohden selkiintyä ja siellä täällä paistoi jo aurinko.

Päiväretkeni Bengtskärin majakalle onnistui täydellisesti. Olin pitkään haaveillut vierailusta Pohjoismaiden suurimassa majakassa ja nyt yksi matkasuunnitelmistani tuli vihdoin ja viimein toteutetuksi. Erityskiitoksen ansaitsee matkanjohtajamme Mauri Keinänen, joka orkestroi retkeä ammattimaisella kokemuksella. Hienosti järjestetystä matkasta jäi oikein hyvä mieli. Tuskin maltan odottaa, että taas joskus pääsen päiväretkiseikkailulle jollekin Hyvinkään Liikenteen tai Uudenmaan Seuramatkojen reissulle. Tarjontaa ainakin on kattavasti, vaan enää tarvitaan vapaata aikaa.