Kalenterin mukaan eteläisessäkin Suomessa pitäisi oikeastaan olla vielä talvi. Kun Helsingissä tänään aamulla kurkistin verhon raosta ulos, oli vaikeaa uskoa, että meneillään oli talven viimeiset viikot. Lunta ei ollut käytännöllisesti katsoen missään, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpötilakin oli noussut jo reilusti nollan yläpuolelle. Ulkolämpömittari näytti tarkalleen kahdeksaa lämpöastetta, mutta epäilenpä auringonsäteiden vaikuttaneen epätavalliseen lukemaan. Aamupäivällä ulkona oli kieltämättä leutoa, vaikka varjopaikoissa talven viimeiset rippeet tuntuivat vielä kylmänä ilmanalana. Lähdin sunnuntaikävelylle poikkeuksellisen kauniissa säässä auringon lämmittäessä mukavasti.

Kävelymatkan varrella pysähdyin Kaisaniemeen ottamaan muutaman valokuvan. Olin saanut innoituksen kuvata Vilhonkatua Kaisaniemen suunnasta nähtyäni I. K. Inhan (1865-1930) vuonna 1908 ottaman valokuvan vastaavasta paikasta. Inha on tosin ottanut kuvansa Fabianinkadun ja Vilhonkadun kulmassa. Nykyään samalla paikalla komeilee toimistotalo, joten jouduin tyytymään Kaisaniemenkadun ja Vilhonkadun risteykseen. Etäisyyttä alkuperäiseen kadunkulmaan oli vain noin 50 metriä, joten kovin paljon en menettänyt kuvakulmassa. Myöhemmin kotona avasin Inhan yli sata vuotta vanhan valokuvan PhotoShopissa ja asetin päivällä ottamani kuvan uudelle tasolle vanhan kuvan päälle. Muutin kuvani läpinäkyvyyttä 80 prosenttiin, jotta näin alkuperäisen mustavalkokuvan alta. Näin sain kohdistettua kuvani Inhan kuvan päälle samalla suurentaen kuvani kokoa alkuperäistä vastaavaksi.

Kuvista on hyvin havaittavissa kaupungin kehitys. Vilhonkatu sentään on yhä paikoillaan, mutta sen laidoille on noussut vuosikymmenten saatossa uusia rakennuksia samalla kun vanhoja on purettu niiden tieltä. Kohdistaessani kuvia päällekkäin otin kiinnekohdaksi taustalla näkyvät Kansallisteatterin tornit ja rautatieaseman seinän ikkunoineen ja kattoineen. Paljon muita yhteensovittamisen mahdollisuuksia ei kuvassa sitten ollutkaan. Oikealla näkyvää SOK:n entistä pääkonttoria alettiin rakentaa 5.12.1917 eli yhdeksän vuotta Inhan kuvan ottamisen jälkeen. Vanhassa kuvassa näkyvän talon kulmassa olevat ikkunat muistuttavat erehdyttävästi vuonna 1921 valmistuneen pääkonttorin nykyistä kulmausta. Ehkäpä arkkitehdit Oiva Kallio (1884-1964) ja Kauno S. Kallio (1877-1966) halusivat säilyttää jotain yksityiskohtia vanhasta talosta. Vanhoja valokuvia Helsingistä on jännittävää verrata nykyiseen kaupunkikuvaan. Voit vertailla uutta ja vanhaa kuvaa oheisessa kuva-asetelmassa siirtämällä alalaidassa näkyvää säädintä.