Tein tänään todellisen pikavisiitin Vantaan IKEAan. Tavarataloon on Helsingin keskustasta ilmainen bussikuljetus arkisin noin parin tunnin välein. Bussien aikataulut ovat vastikään muuttuneet, ja Vantaalle ajetaan Hakaniemen sijaan nykyään Kiasman pysäkiltä. Paluukuljetus Vantaalta lähtee niin ikään parin tunnin välien, mutta jos kiireettä haluaa shoppailla, joutuu tavaratalossa viettämään vähintään kolme tuntia. Nopeamminkin toki paluumatkalle pääsee, jos tyytyy reiluun tunnin pyrähdykseen. Matka Helsingistä Vantaalle kestää osapuilleen puoli tuntia, mikä on hyvä ottaa huomioon suunnitellessaan ostosreissua IKEAan.

Tämänkertaisen ostosmatkani tarkoituksena oli käydä ostamassa kolme hyllylevyä vaatekaappiin. Netistä selvitin jo etukäteen tuotenumerot, mitat ja painot. Levyt olivat sen verran isokokoisia ja ennen kaikkea painavia, että otin vanhan kunnon vetokärryn mukaan. Olisihan IKEAstakin voinut sellaisen ostaa 17 eurolla, mutta mitäpä turhia tuhlaamaan, kun entiset kiesit olivat vielä ihan hyvässä kunnossa. Perillä jätin kärryt säilytyslokeroon, joka tarvitsi euron kolikon lukittuakseen. Infopisteestä sain onneksi poletin, koska taskussani pyöri vain kahden euron kolikoita. Meninkin oikeastaan melkein suorinta tietä erikoismyymälän läpi noutovarastoon, josta poimin IKEAn keltaiseen kärryyn tarvitsemani hyllylevyt. Kappaleilla olikin lopulta melkoisesti painoa, sillä iso hylly painoi kuusi ja puoli kiloa ja kaksi tällaista yhteensä siis kolmetoista kiloa. Pienemmällä levyllä oli painoa vain nelisen kiloa, joten koko puukasan painoksi tuli toistakymmentä kiloa. Sellaista massaa ei kukaan jaksa pitkään kantaa kainalossaan, joten kärryille tuli käyttöä.

Pääsin nopeasti kassalinjojen läpi maksettuani itsepalvelukassalla. Nopea vilkaisu kännykän kelloon kieli, että bussi Helsinkiin oli lähdössä vartin kuluttua. Tavaratalossa ei pitkään ehtinyt kierrellä tällä nopeimmalla aikataululla. Aikaa kannattaa varata vähintään se kolme tuntia, mikäli mielii vähänkään enemmän tutustua tuotteisiin ja pistäytyä vielä kahvilassakin. Bussi kurvasi kaupan eteen täsmälleen aikataulun mukaan. Työnsin hyllylevyni kärryineen tavaratilaan, ja niin sitä sitten lähdettiin takaisin kohti lähtöpistettä. Jälleen puolen tunnin matkustelun jälkeen olin Kiasman pysäkillä, josta alkoi pitkä ja tuulinen tie kotiin kiikkerän ja painavan lastin kanssa. Levyt päätyivät lopulta ehjinä perille, vaikka yhden jos toisenkin kerran manasin mukulakivetyksiä ja muutenkin muhkuraisia katuosuuksia. Äkäinen pikavierailuni Vantaalle kesti kaikkine matkoineen kuitenkin yhteensä noin kolmisen tuntia, vaikka itse tavaratalossa en ehtinyt olla kuin tovin.