Tuhopolttaja sytytti Porvoon tuomiokirkon katon palamaan muutama kuukausi sitten. Pian tapahtuman jälkeen syyllinen ilmoittautuikin poliisille oma-aloitteisesti ja rikos voitiin katsoa lähes selvitetyksi. Tällaisten tapausten jälkeen alkaa aina käräjöinti, jossa syytetylle luetaan syytteet ja hän saa puolustautua. Tämä tapaus oli kuitenkin sen verran selvä, ettei siinä paljon ollut sijaa puolustautumiselle. Nyt syytettynä oleva 18-vuotias nuorimies kertoi oikeudelle sytyttäneensä kirkon katon alkoholin vaikutuksen alaisena ja osin protestina kristinuskoa vastaan.

Tänään tiedotusvälineet kertoivat, että syytetylle vaaditaan seitsemän vuoden ehdotonta vankeutta. Tämän päälle tulevat lisäksi vahingonkorvaukset, jotka ensimmäisten arvioiden mukaan vaihtelevat neljän ja kymmenen miljoonan euron välillä. Kirkon katon korjaustyöt kestävät pari vuotta. Mielestäni esitetty tuomio on vähintäänkin kohtuullinen. Se voisi olla vielä kovempikin, sillä mikään nyt lausutuista puolustuksista ei selitä tätä järjetöntä tekoa. Alkoholin väärinkäyttö ja sitä seuraava päihtymys ei saa koskaan selittää mitään rikosta.

Yhteiskunnan mahdollisesti langettama vankilatuomio ei yksin riitä. Teko seuraa tätä nuorukaista koko hänen loppuelämänsä. Ihmiset saattavat nopeastikin unohtaa koko jutun, mutta nykyaikaiset tietojärjestelmät eivät unohda. Merkintä rikosrekisterissä säilyy pitkään eikä taatusti ole meriitti esimerkiksi työnhaussa. Vahingonkorvausten maksaminen tuskin onnistuu pelkällä työpalkalla, vaikka siitä ulosmitattaisiin kolmasosa joka kuukausi. Kysymys kuuluukin, onko kyseisellä nuorukaisella tulevaisuutta? Elämä on 18-vuotiaana vasta alullaan, joten en soisi kenenkään nuoren hankkivan itselleen vastaavanlaista tulevaisuutta. Tässäkin tapauksessa alkoholi näytteli pääosaa. Vanhoja sanontoja kannattaa uskoa ja noudattaa, sillä jo aikojen alussa on lausuttu, että viina on viisasten juoma.