Kevät on jälleen aktivoinut lehtitoimituksia ja postiluukustani on pudonnut muutaman viime viikon aikana lehti toisensa perään. Uusimpien tulokkaiden joukkoon lukeutuu Tekniikan historia -lehden kevätnumero 2/2016. Tuttuun tapaansa ja nimensä mukaisesti lehti kertoo tekniikan historiasta aina vuosisatojen takaa meidän päiviimme saakka. Tämänkertaisessa kevätnumerossa muistellaan erityisesti kolmenkymmenen vuoden takaista maailman toistaiseksi pahinta rauhan ajan ydinvoimalaonnettomuutta. Huhtikuun 26. päivänä vuonna 1986 silloisessa Neuvostoliitossa ja tarkemmin Tšernobylissä aivan kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Onnettoman testin seurauksen oli tuhoisa katastrofi, jonka jälkiä siivotaan yhä edelleen. Itse muistan hyvin tuon kevään ja miten uutisvälineet yrittivät saada tietoa onnettomuudesta osin suljetusta Neuvostoliitosta, jossa tämänkaltaisia epäonnistumisia pyrittiin piilottelemaan ja vähättelemään viimeiseen asti.

Tekniikan historia -lehdessä palataan ajassa taaksepäin kylmän sodan aikoihin. Vakoilu oli tuolloin ja on yhä tärkeä osa valtioiden tiedustelutoimintaa. Miniatyyrikokoinen Minox-kamera on tuttu alkuaikojen James Bond -elokuvista, mutta se näytteli aivan toisenlaista ja todellista roolia ihka elävien vakoilijoiden maailmassa. Kiehtova artikkeli valottaa Minox-kameran historiaa ja sen kehittäjän latvialaisen Walter Zappin (1905-2003) elämää. Muusikoita saattaa kiinnostaa mystinen mellotron-soitin. Erikoinen mellotron oli erityisesti 1960-luvulla käytetty kosketinsoitin, jota voidaan pitää syntikan esiasteena. Laite on mekaaninen sampleri, joka perustuu ääninauhoihin. Nauhat kiertävät koneessa ja niistä soitetaan otteita koskettimia painellen. Monet kuuluisat artistit ovat tutustuneet mellotroniin ja käyttäneet sen suomia mahtavia ääniä levytyksissään. Näistä tunnetuimpia ovat The Beatles ja David Bowie. Tekniikan historia on kieltämättä mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Eri aikojen saavutuksista voi lukea värikkäästä ja hienosti toimitetusta lehdestä.