Kevyen musiikin esiinmarssi koettiin viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Rokki ja muu kevyt musiikki toi uusia tuulia sodanjälkeiseen maailmaan. Samalla syntyi aivan uusi musiikin kuluttajakunta, kun nuorille alkoi tulvia hittejä ja artisteja kuin liukuhihnalta. Tunnetut 1950-luvun rokkarit levyttivät myös ahkerasti. Tahti vain kiihtyi seuraavalla vuosikymmenellä ja 1960-luvulla tehtailtiin yhä edelleen soivia ikivihreitä. Nämä levytykset ovat tekijänoikeuksien suojaamia kuten niin monet kulttuurituotannot yleensäkin. Tekijänoikeudet eivät kuitenkaan ole ikuisia. Suomessa tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja vielä 70 vuotta tämän kuolinvuoden päättymisestä. Äänitteiden vastaava suoja-aika sen sijaan on 50 vuotta.
Tekijänoikeuksien suoja-ajat vaihtelevat hieman eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa äänitteen suoja-aika on 95 vuotta. Euroopan komissio on havahtunut erikoiseen todellisuuteen. Tuhannet 1950- ja 60-lukujen artistit ovat putoamassa eurooppalaisen 50-vuoden suoja-ajan ulkopuolelle. Monet näistä artisteista on yhä elossa ja äänitteiden myynti tuottaa heille edelleen tuloja. Komissio haluaakin nyt nostaa suoja-ajan 95 vuoteen, ja parlamentissa on jo alkanut keskustelu direktiivin muuttamisesta.
Muutos varmistaisi tulonlähteen monille tähdille sekä ennen kaikkea taustalla vaikuttaville studiomuusikoille. Useille muusikoille tekijänoikeustulot muodostavat heidän ainoan eläkkeensä, joten muutos on tervetullut. Suoja-ajan nostaminen asettaisi samalla eurooppalaiset taiteilijat samaan asemaan yhdysvaltalaisten kollegojensa kanssa.
Suomessa eduskunnan sivistysvaliokunta on ehättänyt jo yksimielisesti kannattamaan muutosesitystä, mutta hallitus ei ole suoja-aikojen pidentämisestä samaa mieltä. Hallituksen vastustukselle on perusteita. Sen mukaan komission esitys on liian tulkinnanvarainen ja lainsäädännöllisesti puutteellinen. Hallitus ei ole myöskään yksin mielipiteineen. Muutoksen arvostelijat pitävät suoja-aikojen muutoksia uhkana Euroopan luovuudelle ja innovaatioille. Kaikille muutoksille löytyy aina puolustajia ja vastustajia. Molemmille osapuolille on lähes yhtä tärkeää oman kannan läpivienti. Kävipä tämänkertaiselle suoja-ajan muutokselle niin tai näin, olisi tekijänoikeuksien suoja-ajat ylipäätään yhtenäistettävä globaalisti. Yhtenäisyys tasoittaisi tietä kilpailulle eikä antaisi etulyöntiasemaan kenellekään.