Kotioven kynnyksellä odotti eilen tiistaina mukavaa postia. Luukusta oli jälleen putkahtanut uunituore ja vielä painomusteelta tuoksunut tietokonelehti Skrolli (3/2016). Suomalainen tietokonekulttuurin erikoislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se toimitetaan pääosin vapaaehtoisvoimin. Skrolli on poikkeuksellinen julkaisu, sillä näinä media murrosvuosina se painetaan yhä paperille. Moni paperilehti on lopettanut tai ainakin vähentänyt ilmestymistään viime vuosien aikana. Osa on siirtynyt nettiin, ja mielestäni laihoin tuloksin. Aamiaispöydässä en ole vielä tottunut lukemaan lehteä tabletilta tai muulta vastaavalta vempaimelta. Printti sen sijaan on helppo ottaa kainaloon ja lukea vaikkapa sängyssä tai sohvalla maaten.

Uusimmassa Skrolli-lehdessä on tuttuun tapaan lukemista enemmän kuin lääkäri määrää. Pimenevistä syysilloista ei ole stressiä, kun ajanvietteeksi on nyt tuhti lukupaketti. Juttujen otsikot lupaavat taas mielenkiintoisia lukuhetkiä. Lehden sivuilta löytyy vastaus hajautettuihin torrenteihin. Siinä on kaksi sanaa, jotka eivät tavalliselle kaduntallaajalle kerro välttämättä yhtään mitään, mutta onneksi Skrolli tulee ja pelastaa tilanteen, jotta small talk tämänkin aiheen ympärillä voi jatkua. Keinotodellisuus tulee olemaan huomisen päivän juttu siinä missä kolmiulotteinen tulostaminenkin. Asiasta kannattaa ottaa selvää, ennen kuin tulee yllätetyksi virtuaalimaailmassa. Monet tietotekniikan uudet sanat ja ilmaisut hakevat muotoaan, aivan kuten ne ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan. Uusimpiin termeihin lukeutuu sana silmikko, joka on nykyaikanamme saanut uuden sisällön sitten ritariaikojen. Tästä ja monista muista ajankohtaisista aiheista Skrolli kertoo vuoden kolmannessa numerossaan. Lehteä kannattaa selailla ja lueskella, vaikka ei tietotekniikan kanssa päivätöitä tekisikään. Skrolli sopii kaikille.