Ensimmäinen päivä - sunnuntai 15.4.

Tänä vuonna talvilomani venähti reilusti huhtikuun puolelle. En muista, milloin olisin viimeksi pitänyt talviloman näin myöhään. Aiempina vuosina lomani on ajoittunut alkuvuoteen, ja olen pitänyt sen yleensä viimeistään maaliskuussa. Tällä kertaa myöhäiselle lomailulle oli syynsä. Olin varannut seuramatkan Prahan kevääseen, jonne ryhmämme lähti sunnuntaiaamuna vähän ennen kello kymmentä. Aamu Helsingissä oli hieman viileähkö lämpötilan kohotessa vaivoin nollan yläpuolelle. Lento Tsekin tasavallan pääkaupunkiin kesti melko tarkalleen kaksi tuntia. Perillä kentällä paikallinen oppaamme Jan oli vastassa ryhmäämme ja johti joukkomme suoraan ulkona odottaneeseen pikkubussiin.

Kaupunkikierros Prahassa

Lämmin kevätsää hemmotteli meitä matkalaisia. Emme aikailleet, sillä lähdimme samoin tein kaupunkikierrokselle pienellä bussillamme ja suuntasimme kohti nähtävyyksiä. Ensimmäinen kohteemme oli Strahovin luostari, jota tosin ihailimme vain ulkoapäin. Asiantunteva oppaamme kertoi mielenkiintoisia yksityiskohtia tästä vuonna 1143 perustetusta luostarista, joka yhä on voimissaan kaikkien näiden vuosisatojen jälkeen. Prahassa todella törmää konkreettisesti historiaan. Vuosiluvut ovat uskomattoman kaukaisia. Kaupungissa ei puhuta vain 1700- tai 1800-luvuista vaan huomattavasti paljon vanhemmista aikakausista, jotka ulottuvat reilusti ajassa taaksepäin jopa yli tuhannen vuoden taakse. Luostarista kävelimme vajaan kilometrin matkan historiallisia katuja pitkin kuunnellen aina välillä oppaamme selostuksia eri tapahtumapaikoista matkan varrella. Suuntasimme kohti Svatého Jan Nepomuckéhon ravintolaa, joka sijaitsee viihtyisän Hradčanskén aukion kupeessa. Kolmen ruokalajin lounaamme pääruokana oli paahdettua hirveä, joka ei erikoisen makunsa puolesta ollut lainkaan hirveä eli hullumpaa.

Iltakonsertti

Kierroksemme nähtävyyksien parissa jatkui lounaan jälkeen kuuluisaan Pyhän Vituksen katedraaliin, jossa huokui jälleen vuosisatojen historia. Pikku bussimme kuljetti parinkymmenen hengen ryhmäämme ympäri historiallista kaupunkia sekä läpi uudempien kaupunginosien nähtävyydeltä toiselle. Saavuimme myöhemmin iltapäivällä majapaikkaamme hotelli Adriaan, joka sijaitsee ydinkeskustassa Václavin aukion varrella. Illaksi meille oli järjestetty vielä konsertti Pyhän Fransiskuksen kirkossa aivan Kaarlensillan vieressä. Kävelimme hotellilta kirkkoon paikallisen isäntämme opastamana läpi sokkeloisen vanhankaupungin puikkelehtien kapeilla kujilla vellovan satapäisen turistimassan mukana. Matkalla kirkkoon ohitimme raatihuoneen kuuluisan astronomisen kellon, joka tosin nyt oli remontissa ja huputettuna rakennustelineiden taakse. Ennen konserttia minulla oli aikaa kävellä historiallisella sillalla ja näppäillä tuhansien muiden turistien tavoin unohtumattomia valokuvia vuosina 1357-1402 rakennetusta Vltava-joen ylittävästä rakennelmasta. Noin tunnin kestoisessa kirkkokonsertissa esiintyi ihastuttava oopperalaulaja, sopraano Ludmila Vernerová, jota säesti Prahan esittävien taiteiden akatemian professorit, trumpetisti Vladimír Rejlek ja urkuri Josef Popelka. Konsertin jälkeen oli pienen iltapalan vuoro viihtyisässä U Vejvodůn ravintolassa perinteisiä tsekkiruokia nauttien. Ensimmäinen päiväni Prahassa oli vilkas ja monenkirjava. Sääkin suosi meitä matkalaisia lämpötilan hätyytellessä parhaimmillaan hellelukemia.