Pori täyttää tänään 450 vuotta. Kokemäenjokilaakson upea kaupunki Satakunnassa on ollut monien historiallisten tapahtumien näyttämönä. Ensimmäiset elonmerkit on ajoitettu vuoteen 1155, jolloin Kokemäenjokilaakso oli jo eurooppalaisten kauppiaiden tuntema valtaväylä. Mainittu vuosiluku liittyy Pyhän Henrikin marttyyrikuolemaan. Kokemäki oli vilkas maakunnan keskus, jossa oli merkittävä Teljän kauppapaikka. Porin edeltäjä, Ulvila sai kaupunkioikeudet vuonna 1365.
Suomen silloinen herttua, Juhana oli Ruotsin kuninkaan, Kustaa Vaasan poika. Hän perusti Porin kaupungin vuonna 1558 Porinlahden rannalle, joka sijaitsee aivan Kokemäenjoen suulla. Ulkomaankauppayhteydet siirtyivät tuolloin Ulvilasta Poriin, josta tuli tuolloin Suomen pohjoisin kaupunki. Pori oli heti perustettuaan tärkeä satamakaupunki, josta vietiin Pohjanlahden kalaa ja muita tuotteita Eurooppaan. Vastaavasti kaukaisia ylellisyystavaroita tuotiin maahan Porin kautta muualle pohjoiseen Suomeen kuljetettavaksi.
Historian melskeissä Pori on kokenut myös menestysten lisäksi takaiskuja. Ruotsin valtakunta kärsi sodista ja katovuosista 1600-luvulla. Kaupunkia kuitenkin kehitettiin, kun Porin rykmentti perustettiin vuonna 1632. Uusi merkittävä ajanjakso alkoi jälleen 1765, kun kaupunki sai ulkomaankauppaoikeutensa takaisin. Reposaareen rakennettiin merisatama ja vaurastuvan maaseudun asukkaat suuntasivat kauppamatkansa Poriin. Porista oli tullut Suomen oloissa suurkaupunki vuonna 1766 väkiluvun ollessa 1500 asukasta.
Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa 1809. Tämä ei kuitenkaan muuttanut porilaisten elämää, ja vanhat kauppa- ja kulttuuriyhteydet säilyivät Tukholmaan. Porista tuli johtava laivanvarustajakaupunki 1840-luvulla. Uusi takaisku koettiin kuitenkin 1852, kun suurpalo tuhosi koko kaupungin vain vuorokauden kuluessa. Tulipalo luonnollisesti hidasti kaupungin taloudellista kasvua ja kotinsa menettäneet joutuivat asumaan vuosikymmeniä maakuopissa. Katastrofia seurasi pian Oolannin sota, josta kaupunki onneksi välttyi.
Pori toipui suurpalosta ja uudisrakentaminen aloitettiin kaupungin asemakaavan uudistamisella. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus syntyi Pohjois- ja Etelärannasta, johon kuuluu myös vuonna 1863 valmistunut uusgoottilaistyylinen kirkko. Kehitys teollisuuskaupungiksi kiihtyi 1870-luvulla. Kaupunkiin perustettiin tulitikkutehdas, konepaja ja lukuisia sahoja. Vuosisadan vaihteessa perustettiin kuuluisa puuvillatehdas, ja rautatie Tampereelta valmistui 1895. Kaupungin asukasluku oli noussut jo 12 279 henkilöön.
Porista oli kasvanut suuri suomalainen teollisuuskaupunki 1900-luvulle tultaessa. Pori oli tosin myös vireä kulttuurikaupunki, jossa esitettiin ensimmäinen suomenkielinen näytös vuonna 1872. Vuoden 1905 suurlakko toi vauhtia työnväenliikkeelle, joka toi kaupunkiin omat voimakkaat sävynsä. Kaupungin pinta-ala kasvoi kolminkertaiseksi vuoden 1941 alueliitoksilla. Porista tuli Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja samalla kaupunki muuttui poliittisesti vasemmistoenemmistöiseksi. Teollisuuden kasvu oli sotien jälkeen voimakasta. Sitä vauhdittivat sotakorvaustoimitukset vuosina 1945-1952. Liikenneyhteydet paranivat, kun 1930-luvulla avattiin Haapaniemen rata, lisäksi 1950- ja 1960-luvuilla valmistuivat pikatiet Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Vaasaan.
Pori on koko Suomen itsenäisyyden ajan ollut merkittävä ja nopeasti kasvava suurteollisuuden ja satamien kaupunki. Kaupunki on jatkanut vuosisadan kestänyttä kulttuuriperintöään monin eri tavoin, joista mainitsemisen arvoinen on jo kansainvälisestikin tunnustettu Pori Jazz -musiikkifestivaali. Uuden vuosituhannen Porista on muodostunut myös opiskelukaupunki yliopistokeskuksen myötä. Maamme yksi merkittävimmistä kaupungeista viettää tänään 450-vuotisia syntymäpäiväjuhliaan. Saavutettu ikä on kunnioitettava virstanpylväs Suomessa -- maassa, jonka historia on yhtä värikäs kuin sen kaupungitkin.