Arkaaisen selaimen käyttö on tätä nykyään tietoturvariski. Haittaohjelmat ja kaiken maailman netin pahalaiset ja syöpäläiset ovat sofistikoituneet sellaista vauhtia, että mummon aikainen selain ei pysty seulomaan niitä tavuvirrasta. Ammoinen selain on kuin porsaanreikä pahaa aavistamattoman surffailijan koneeseen. Tietokoneen sisuksiin päästyään hyökkääjä saattaa kaapata koko rakkineen omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Aina nämä eivät ole lain kirjainta kumartavia vaan pääsääntöisesti kyseessä on jonkinlainen rikollinen toiminta tai ainakin nettihäiriköinti esimerkiksi roskapostituksilla. Zürichin teknillisen korkeakoulun, Googlen ja IBM:n tutkijat ovat selvittäneet kesäkuisessa tutkimuksessaan, minkä ikäisiä selaimia nettivierailijat käyttävät. Tulosten mukaan noin 45 prosenttia käyttäjistä selaa nettiä turvattomilla selaimilla. Turvattomaksi selaimen tekee sen vanhentunut versio, sillä uusimmissa versioissa on tietoturvaa parannettu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
Selaimen päivittäminen uusimpaan versioon on käytännöllisesti katsoen jatkuvaa puuhaa. Haitakkeet kehittyvät päivä päivältä, ja toisinaan tuntuu, että ne ovat aina askeleen edellä viatonta kehitystä. Tutkijat ehdottavatkin selaimille elintarviketeollisuudesta tuttua "parasta ennen" -päivämäärää. Ehdotuksen mukaan selain antaisi itsestään merkkejä käyttäjälle, milloin tämän olisi syytä päivittää selaimensa uudempaan saatavilla olevaan versioon. Tutkijoiden ehdotus kuulostaa erikoiselta, sillä jo nyt uusimmat selaimet osaavat tarkistaa aika ajoin päivitysten saatavuuden. Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuukin lähinnä niihin selaimiin, jotka ovat jo ikääntyneet siinä määrin, että alkavat olla todellinen tietoturvariski niin itse käyttäjälle kuin muillekin nettivierailijoille. Näin vanhoissa selaimissa ei ole automaattista päivityksen tarkistavaa ominaisuutta eikä niihin sellaista enää saa. Turvallisten selainten jakelun pitäisi kiinnostaa jokaista osapuolta, sillä jos netin uskottavuus alkaa kärsiä jatkuvista tietoturvaongelmista, on sillä negatiiviset seurauksensa myös jäljelle jääneisiin esimerkillisesti toimiviin nettipalveluiden tuottajiin.
Uusien selainten yleistymistä edesauttaa valistus. Evankeloimistyöhön pitää valjastaa monet tietotekniikan kanssa työskentelevät tahot alkaen aina mikroja myyvistä kodinkonekauppiaista kirjastonhoitajiin. Nettiuhkia voi verrata sairauksiin, kuten AIDS:iin, jossa ehkäisyvälineettä puuhastelu saattaa johtaa vakaviin seurauksiin. Ihmisille pitää jakaa valistusta, koska aina eivät pelkät ilmaiset kontraseptiivitkään tuo toivottua suojaa. Netin käyttäjille on kerrottava, miksi heidän on päivitettävä selaimensa. Monien mielestä vanhakin selain toimii moitteettomasti ja kun siinä ei ole vikaa, niin miksi se pitäisi korjatakaan. Tässä suhteessa valistuksella on vielä paljon työsarkaa, jotta netin käyttäjille kerrottaisiin tietoturvaa uhkaavista tekijöistä ja miten niiltä voi suojautua hyvin yksinkertaisesti vain päivittämällä selainohjelmiston. Uuteen turvallisempaan nettiaikakauteen on helppo hypätä asentamalla suositun Firefox-selaimen.