Otsa rypyssä ja huutoa kurkku suorana

Suomalaiset eivät osaa tehdä radio- tai televisiomainoksia. Tähän johtopäätökseen on pakko tulla, kun katsoo kotimaisia yritelmiä ja vertaa niitä vaikkapa pohjoisamerikkalaisiin tuotoksiin. Amerikkalaiset mainokset toimivat ja synnyttävät kauppaa. Yhdysvalloissa kun on pitkä kokemus markkinoinnista televisiossa sekä muissa medioissa. Aggressiivinen markkinointi on niin tehokasta, ettei meidän täällä Suomessa tarvitse mennä kovinkaan kauas törmätäksemme jenkkien tuotteisiin tai palveluihin.

Monissa suomalaisissa mainoksissa pääteemana on kiukku tai kiukuttelu. Otsa rypyssä kinataan jostain tyhjänpäiväisestä asiasta, ja äänensävyt ovat kireitä kuten ovat ilmeetkin. Aivan kuin kinastelu olisi maan tapa tai vähintäänkin osa kulttuuriamme. Onko tällainen normaalia suomalaista käyttäytymistä? Kuulostaako kiukuttelu hauskalta? Saadaanko tällä tavalla tuotteita myydyksi? Otanpa esimerkiksi viime päivinä televisiossa pyörineen Veikkauksen lottomainoksen, jossa perhe kinastelee, mihin mennä voittorahoilla. Minusta tällainen julkinen kinastelu on vastenmielistä. Missään tapauksessa käytös ei lisää tuotteen houkuttelevuutta vaan päinvastoin. Arki on jo muutenkin täynnä huolia ja harmautta. Ikävää oloa ei tarvitsisi enää lisätä mainonnalla.

Lastenohjelmat ovat toinen ryhmä, jossa kiukuttelua ja ennen kaikkea huutoa riittää. Miksi niin monissa lastenohjelmissa huudetaan niin paljon? Onko lapsista hauskaa, kun vuorosanat huutaa kailotetaan? Päivässä riittää meteliä ja huutoa ihan tarpeeksi. Sitäkään ei tarvitsisi enää tuottaa kuvaruutuihin. Eivät lapsetkaan jatkuvasti kinastele keskenään, vaikka huutoa sielläkin riittää. Antavatko nämä junnujen televisio-ohjelmat vääränlaisen roolimallin lapsille? Jos elämä alkaa huudolla ja jatkuu huutaen, en enää yhtään ihmettele, miksi nämä ihmiset ovat aikuisina aggressiivisia. Onneksi tästä kaikesta voi välttyä hankkiutumalla eroon koko toosasta, kuten itse olen tehnyt. Televisio ei ole välttämättömyys. Paljon on ollut elämää ennen television aikaa ja tulee vielä olemaankin. Telkkari on vain yksi vaihtoehto aikansa kuluttamiseksi. Tosin monesti töllötin tarjoaa valmiiksi naurettua ohjelmaa. Aivotyöskentelyä ei tarvita.

Julkaistu perjantaina 21.4.2006 klo 18:27 avainsanalla markkinointi.

Edellinen
Pieni ilo isoille, iso ilo pienille
Seuraava
Viisaasti sanottu
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä