Ööh, ääh, tuota noin niin

Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko puolisoineen on parhaillaan vierailulla Suomessa. Valtiovierailuihin kuuluu aina seremonialliset tapaamiset isäntämaan korkeimman poliittisen johdon ja istuvan presidentin kanssa. Ulkomaisten vieraiden kanssa ei voi olla tuppisuuna, joten keskusteluja käydään vilkkaastikin. Juštšenkon vierailu ei ole poikkeus tässäkään suhteessa. Maamme isät ja vähän äiditkin pääsevät jälleen taivuttamaan kielenkannattimiaan mitä ihmeellisimpiin lingvistisiin suorituksiin. Ukrainan virallinen kieli eli ukraina ei välttämättä taivu poliitikoiltamme, joten avuksi rientää aivan oma suomalainen englannin kielen murteemme: tankeroenglanti.

Sanat ovat välillä hukassa, ja ajatusviiva lausutaan ääneen: "Ööh, ääh, tuota noin niin..." Lauserakennetta ei siinä hädässä ehdi miettimään. Sanat ladellaan suusta siinä järjestyksessä kuin ne mieleen juolahtavat. "Nyt pitäisi keksiä jotain fiksua ja filmaattista..." Pääasia on, että sanoma menee perille. Olemmehan me loppujen lopuksi usein samalla viivalla vieraamme kanssa, mitä tulee molemmille vieraaseen ulkomaankieleen. Valtiovierailut muistuttavat aina rahvaskansalle, että ihmisiä ne poliitikotkin vain ovat. Yhtä hyvin tai huonosti taipuu vieras kieli. Eilisessä presidenttien tapaamisessa istuva presidenttimme Tarja Halonen muistutti kuuluvansa tankeroenglantia lausuvien poliitikkojemme ja virkamiestemme kerhoon. Tässä kerhossa olemme jo nähneet ja kuulleet Euroopan unionin laajentumiskomissaarin Olli Rehnin kielellisiä taidonnäytteitä.

Takavuosina tankeroenglannin ehdoton maisteri oli entinen ulkoasiainministerimme, keskustapuolueen veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen. Uusimpia keskustapuolueen opinnäytteitä saimme kuulla tässä vajaa viikko sitten, kun Ruotsin uuden porvarihallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt piipahti maassamme vierailulla. Ruotsin kieli ei oikein taipunut isännältämme Matti Vanhaselta, joten keskustelut käytiin varmuuden vuoksi englanniksi. Pääministerimme kieli (imperfektimuoto verbistä kieliä) näin omalla esimerkillään, mihin paljon keskustelua synnyttänyttä pakkoruotsin opiskelua tarvitaan. Silmäätekevien tulisi nyt jo vihdoin ja viimein ryhtyä tosissaan opettelemaan kunnolla vaikka vain sitten englantia ellei ruotsin kieli maistu. Globalisaatio kolkutti ovellamme jo vuosia sitten. Nyt on aika avata suu ja ryhtyä sanoista puheisiin.

Maamme kouluissa tosin kiinnitetään enemmän huomiota lauseenjäsennykseen ja oikeinkirjoitukseen sekä kieliopin harvinaisimpiinkin erikoisuuksiin. Lausuminen ja aito puhuminen jää usein opettajan monologiksi. Ylioppilaskirjoituksissakin on vain kirjallinen koe ja kuullunymmärtäminen. Kuuntelukoe järjestetään kouluissa kuin laboratorio-olosuhteissa. Koko koulun on oltava hiirenhiljaa, kun abiturientit yrittävät ymmärtää kuulemaansa. Monille koe onkin enemmän luullunymmärtämistä. Todellisessa keskustelutilanteessa ympärillä on usein kaikenlaista hälinää ja keskittymistä häiritseviä tekijöitä. Vastaavia kouluaikojen laboratorio-olosuhteita on tuskin koskaan tai missään. Maailmalla seikkaillessaan joutuu keskustelemaan paikallisväestön kanssa joko kadulla tai kaupoissa.

On siis kohtuutonta vaatia täydellistä hiljaisuutta ympärilleen sirkustirehtöörin tapaan: "Får jag be om den största möjliga tystnad!" Kuuntelukokeessa tulisikin olla autenttista hälinää ympärillä. Tämä lienee liikaa vaadittu vain muutaman vuoden opiskelujen jälkeen. Toisaalta joskushan sitä on otettava härkää sarvista ja yritettävä vain ymmärtää rauhattomassakin ympäristössä, mitä keskustelukumppani haluaa kertoa. Huonoa kielitaitoa sitten peitellään huonolla artikuloinnilla, mikä entisestään vaikeuttaa ymmärtämistä. Koulujen tulisikin vähentää kieliopin painotusta ja pistää opiskelijat puhumaan enemmän vieraita kieliä. Monet työelämään siirtyvät huippukoulutetut ja erinomaisia opintosuorituksia kahmineet ihmiset osoittavat kirjanoppineisuutensa avaamalla suunsa.

Julkaistu perjantaina 27.10.2006 klo 18:22 avainsanalla politiikka.

Edellinen
Kalossikeli
Seuraava
Ilmaista uutta
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä