Internet on tuudittanut meidät kaikenlaiseen ilmaiseen hyvään. Tokihan netti on väärällään kaikkea maksullistakin, mutta aivan kaikesta ei sentään tarvitse maksaa maltaita ja paljon saa ihan ilmaiseksikin. Perinteisesti netin käyttöön tarvittavan selaimen on saanut ladata ilmaiseksi lähes keneltä tahansa valmistajalta. Selain on välttämätön työkalu, jos haluaa hyödyntää netin tarjonnan läpikotaisin. Selainmarkkinat eivät ole eläneet vielä kovin pitkään aivan kuten ei ole Internetikään. Netin alkuvuosina ohjelmistotalot eivät oikein osanneet arvioida selaimen roolia tulevassa verkkomaailmassa. Niinpä jossakin vaiheessa alkoi niin sanottu selainsota, jossa kaksi suurinta selainvalmistajaa Netscape ja Microsoft alkoivat kilpailla keskenään. Uusia selainversioita tuli tiuhaan tahtiin, eikä kukaan oikein pysynyt mukana.
Pian selainsodan voittajaksi jäi Microsoftin Internet Explorer. Se saikin pitää markkinoita ylhäisessä yksinäisyydessään vuosia. Selaimen markkinaosuus ei kuitenkaan koskaan saavuttanut maagista sataa prosenttia eikä tule koskaan sitä saavuttamaankaan. Erään tilaston mukaan Internet Explorerin kuutosversion markkinaosuus käväisi 71 prosentissa marraskuussa 2003. Noista päivistä sen osuus on tasaisesti laskenut ollen enää noin 54 prosenttia lokakuussa 2006. Microsoftin nettiselain on hyvä esimerkki siitä, mihin markkinajohtajuus ja monopoliasema johtaa. Selain ei ole kehittynyt enää moneen vuoteen vaan on pysynyt jotakuinkin samana sitten valmistumisensa vuonna 2002.
Pari vuotta sitten avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisö Mozilla toi markkinoille uuden selaimen, Firefoxin. Vielä tuolloin Microsoftin markkinaosuus oli yli 60 %. Sen osuutta oli alkanut hiljalleen nakertaa muut Mozilla-yhteisön luoman selainrungon Geckon varaan rakennetut selaimet. Firefoxin suosio lähti heti alusta asti rakettimaiseen nousuun. Toihan se pysähtyneille selainmarkkinoille uutta verta ja vaihtoehdon Microsoftille. Firefoxin markkinaosuus on nyt lähes 29 % lokakuussa 2006, ja se on tasaisesti noussut jo muutaman vuoden ajan.
Microsoft ei luonnollisestikaan jäänyt laakereillaan lepäämään. Uusi haastaja on otettu vakavasti, ja niinpä yhtiö on tuomassa markkinoille uuden version selaimestaan. Pitkään odotettu uutuus on ollut jo jonkin aikaa kokeiltavissa ja nyt vihdoin ladattavissa. Netin käyttäjän päätöksentekoa selaimen suhteen vaikeuttaa entisestään Mozillan vastaveto samaan aikaan. Firefoxin kakkosversio tuli markkinoille tiistaina. Sattumaa näiden uusien selainversioiden samanaikainen julkaisu ei ole, vaan tarkoin harkittua talouspolitiikkaa. Vannoutuneena Firefoxin käyttäjänä latasin tuoreeltaan uusimman version koneelleni ja voin vain todeta sen olevan yhä vain entistä nopeampi. Sivujen lataus ja esitys on nopeutunut entisestään.
Firefox antaa uutta potkua nettiselaamiseen, sillä monet sivustot ovat alkaneet hyödyntää AJAX-tekniikkaa, joka kompleksisuudessaan vaatii entistä nopeamman selaimen. Tässä tekniikassa käytetään paljon hyödyksi selaimen sisäänrakennettuja ominaisuuksia, kuten Javaskriptiä. Luonnollisesti skriptin ajaminen paikallisesti selaimessa nopeuttaa sisällön hallintaa sivuilla, koska sivuja ei tarvitse enää päivittää samaan tahtiin kuin perinteisiä lomakkeilla toteutettuja sivuja. Tekniikka puolestaan siirtää ennen verkon ylittäneen kuormituksen käyttäjän koneelle ja tästä seuraa vaatimus nopeammasta selaimesta. Firefox on selvästi onnistunut tuomaan lisäpotkua AJAX-tekniikkaa hyödyntäville sivuille. Mielenkiinnolla jään odottelemaan Internet Explorerin päivitystä, jonka pitäisi ilmestyä koneelleni automaattisesti loppuvuodesta. Selainsota on siis kaikkea muuta kuin ohi.