Ostin noin puoli vuotta sitten VIP-lipun Helsingin kaupunginteatterin suurtuotantoon Moulin Rouge -musikaaliin. Aikainen lintu madon nappaa eli kun olin ajoissa liikkeellä, niin sain valita erinomaisen paikan katsomosta. Istuinpaikkani oli rivillä kuusi ja aivan keskellä tuoliriviä. Paikalta oli mahtavat näkymät suoraan lavalle. VIP-lippuni hintaan sisältyi käsiohjelma, mutta mitään muuta etua kallis tiketti ei sitten tuonutkaan. Puoli vuotta kului loppujen lopuksi nopeasti, ja nyt sitten vihdoin eilen pääsin katsomaan ja kokemaan paljon kehuttua musikaalia.

Musikaalin lavastus oli huippua. Myös esiintyjät olivat huippuammattilaisia, joten esitystä oli miellyttävää seurata. Musikaalista kun on kyse, niin musiikilla on luonnollisesti tärkeä osuus tuotannossa. Musiikki olikin todella hyvää ja niin ikään ammattimaista. Kaiken kaikkiaan musikaalin puitteet olivat ja ovat erinomaiset, ja esitys on kaikkiaan oikein nautinnollinen.

Show alkoi vauhdikkaasti ja värikkäästi. Tätä ei kuitenkaan pitkään kestänyt, sillä kohta esitys ikään kuin lässähti ja vaipui melankoliaan. Tietenkin tähän vaikutti käsikirjoitus, joka muutti tarinan ilottelusta surumieliseksi. Harmautta keskitikin sitten loppuun asti eikä alun pirteys enää palannut. Musiikki muuttui myös vaikeaselkoiseksi ja osin pitkäveteiseksi. Hienoinen pettymys tämä Moulin Rouge -musikaali oli varsinkin, kun alku lupasi aivan muuta kuin mitä lopulta saatiin.