Mättöaamiainen

Päivän alkoi tänään mättöaamiaisella. Samalla vierähti käyntiin lokakuu ja vuoden viimeinen kvartaali. Satuin eräässä arvonnassa voittamaan lahjakortin Scandic-hotellin aamiaiselle ja päätin heti käyttää voittokupongin. Heräsin jälleen tavanomaiseen aikaan eli noin kuuden jälkeen aamulla ja aloin valmistella aamukävelyä lähimpään keskustan Scandic-hotelliin. Läksin matkaan puoli yhdeksän maissa ja käveltyäni noin puoli tuntia päätin hypätä ratikan kyytiin. Aamu oli sen verran vilpoinen, että nyt kyyti maistuikin. Jäin Ylioppilastalon pysäkillä pois kolmosen ratikasta ja astelin Scandic Marskin aamiaispöytään. Meno yhdeksän aikoihin oli jo kuin ruotsinlaivojen buffetissa. Aamuvirkkuja hotellivieraita oli tupa täynnä.

Kuva
cba Jonathan Lin

Laskin rotsini tuolinsarjalle ja astelin kohti ensimmäistä noutopöytää. Marskin aamiaisvalikoima näytti nopealla vilkaisulla erittäin monipuoliselta. Tarkkaan kun luin lahjakortin kääntöpuolella olleen, noin seitsemän pisteen pienellä kirjoitetun tekstin, olin huomaavinani siellä maininnan noin sadasta tarjolla olevasta ruoka-aineesta. Ruokaa todellakin oli, ja paljon. Nostelin kunnon kokoiselle, laakealle lautaselle sieltä täältä kaikenlaisia herkkupaloja, kuten savusiikaa, salaattia, kirsikkatomaatteja, kahdenlaista juustoa, makkaraa ja suurta herkkuani munakokkelia, joka oli onneksi tehty taiten. Kaikki munakokkelit eivät ole mielestäni onnistuneet. Joskus ne ovat liian vetisiä, mutta Marskissa kokkeli oli juuri oikealla tavalla kiinteää. Lautaselle mahtui vielä prinssinakkeja, muutama falafelpulla ja pari sämpylää. Palan painikkeeksi kaadoin vielä ison kupin kahvia ja makeaa appelsiinimehua.

Ensimmäinen kattaukseni olisi taatusti riittänyt koko päivän energiantarpeeksi. Koska oli tullut syömään koko rahan edestä, päätin tehdä vielä toisenkin kierroksen. Aamiaissalista löytyi nimittäin toinenkin noutopöytäosasto, josta aluksi mukaani lähti lautasellinen kaurapuuroa mustaherukkahillosilmän kera. Toiselle lautaselle kokosin kasan lättyjä ja niiden päälle mansikkahilloa. Kolmas lautanen oli oikeastaan pieni kulho, jonka pohjalle annostelin marjajogurttia ja sen sekaan luomumysliä ison lusikallisen. Koko komeuden koristelin vielä marjapommilla eli mustikoilla, puolukoilla ja yhdellä mansikalla. Kierroksen päälle otin vielä toisen kupin kahvia, ja niin jatkui ahminta ikään kuin en olisi ruokaa vähään aikaan nähnytkään. En muistanutkaan, miten hyvää kaurapuuro olikaan ylimakean mustaherukkahillon kanssa. Makeutta oli ehkä jo vähän liikaakin, kun appelsiinimehukin maistui oranssinväriseltä sokeroidulta liemeltä. Aikani siinä mätettyäni huikkasin viimein ohikulkeneen ravintolahenkilön pöytäni ääreen. Pyysin saada maksaa, ja sehän luonnollisesti kävi päinsä. Ojensin lahjakortin ja mättöaamiainen oli sillä kuitattu. Istuin salissa ja vielä hetken ja annoin ruokien laskeutua ennen kuin aloin vyöryä takaisin kadulle ja matkoihini. Hurja aamiaismässäily oli tällä erää ohi eikä muuta koko päivänä enää tarvinnut suuhunsa laittaa.

Julkaistu lauantaina 1.10.2016 klo 15:54 avainsanalla ruoka.

Edellinen
Lentokone reilussa viikossa
Seuraava
Tulen morsian
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä