Tämä viikko näyttäisi olevan oikean liputusviikko. Ensimmäisen kerran lippu nousi salkoon tällä viikolla tänään Eurooppa-päivän kunniaksi. Seuraavan kerran näemme siniristilippumme jälleen perjantaina eli suomalaisuuden päivänä. Tuolloin juhlitaan Johan Vilhelm Snellmanin kunniaksi. Vielä kerran lippu liehuu äitienpäivänä, sunnuntaina. Eurooppa-päivä on suomalaisessa liputuskulttuurissa uudempi kuin suomalaisuuden päivä tai äitienpäivä. Päivä ei ole eurooppalaisessa yhdentymiskehityksessä uusi, sillä sen historia juontaa juurensa jo vuodesta 1950. Tällöin lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat. Liputuspäiväksi se tuli Suomessa vastikään.

Suomalaisuuden päivä on meille jokaiselle suomalaiselle tärkeä. Erityisesti tämä vuosi tulee jäämään historiaan, sillä J. V. Snellmanin syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta. Snellman puolestaan toimi monissa eri rooleissa. Hän oli mm. koulurehtori, sanomalehtimies, filosofian professori ja valtiopäivämies. Snellmanin merkitys maamme itsenäisyyspyrkimyksissä Venäjän tsaarinvallan aikana on ollut merkittävää. Hänet muistetaan ei yksin saavutuksensa oman rahamme, markan, vuoksi vaan myös muiden valtiomiessaavutustensa ansiosta. Snellman oli yksi aikakautensa suurimmista fennomaaneista.