Laajakaistayhteydet ovat nykyään jo arkipäivää kotitalouksissa. Nettiyhteyksien määrät kasvavat vuosi vuodelta ja Internet saa päivittäin lukemattomia uusia käyttäjiä. Älypuhelimet ovat omalta osaltaan kasvattamassa netin käyttäjien määrää, sillä nämä älykkäät viestintälaitteet ovat lähes tulokoon riippuvaisia nettiyhteydestä. Mobiilit laajakaistat ovat yleistyneet siinä missä kiinteät yhteydet kotona. Suomessa on suurilla paikkakunnilla melko hyvä ja monipuolinen tarjonta laajakaistayhteyksistä. Valinnanvaraa löytyy useammankin operaattorin väliltä ja hinnatkin ovat pysytelleet suhteellisen samoissa lukemissa kilpailijasta riippumatta. Yhdysvaltalaisen Net Index -sivuston tilastojen mukaan suomalaisten laajakaistojen keskihinta on 4,63 dollaria/Mbit, ja se asettuu rahtusen koko Euroopan unionin 4,74 dollarin megabittihinnan alapuolelle. Ruotsissa vastaava keskihinta on 3,53 dollaria kun taas esimerkiksi Ranskassa yhteyksistä maksetaan tuplasti enemmän eli 9,06 dollaria per megabitti.

Maamme olematon kilpailutilanne ja toisaalta jatkuvasti kasvava kysyntä on pitänyt laajakaistojen hinnat hieman korkeina. Operaattorit ovat melko tasavahvoja mitä tulee hinnoitteluun, joten palveluntarjoajien laatu jää käytännössä ainoaksi valintakriteeriksi kuluttajalle. Laajakaistojen laatua voi mitata esimerkiksi yhteyksien nopeuksia vertailemalla. Tässäkin suhteessa operaattorien palveluita on joskus vaikea vertailla, koska niiden palvelukuvaukset ja nopeuslupaukset vaihtelevat. Toisaalta nopeus on hyvä laatumittari, sillä toteutunut nopeus on suhteessa luvattuun nopeuteen riippumatta siitä, paljonko missäkin tuotteessa nopeutta mainostetaan olevan. Yleisradion ykköskanavalla jo vuosia pyörinyt erinomainen Kuningaskuluttaja-ohjelma on tänä keväänä iskenyt kyntensä laajakaistojen nopeuksiin ja niistä tehtyihin mainoslupauksiin. Ohjelma kutsuukin nyt laajakaistojen käyttäjiä nopeustestiin ja pyytä jakamaan tulokset Kuningaskuluttajan ruodittaviksi.

Nopeustesti yllätti

Tartuin tilaisuuteen ja mittasin laajakaistani nopeuden kutsussa mainitulla Speedtest.net-sivuston mittarilla. Kuningaskuluttaja kehottaa aluksi sulkemaan kaikki tietokoneessa pyörivät ohjelmat selainta lukuun ottamatta. Näin mittaustuloksiin mahdollisesti vaikuttavat häiriötekijät, kuten nettiyhteyttä käyttävät sovellukset eivät vaikuttaisi mittaukseen. Olen tästä kehotuksesta hieman toista mieltä, sillä harvalla netin käyttäjällä on ainoastaan selain käynnissä koneellaan. Paljon autenttisemman tuloksen saa, kun kone on mittauksen aikana normaalikäytössä. Silloin mittaus antaa juuri sellaisen tuloksen, jonkalainen se on, kun tietokoneessa pyörii ne tavanomaiset ohjelmat. Olen ennenkin kritisoinut hieman vastaavaa asetelmaa, kun koulun käytävillä pitää olla hiiren hiljaa ylioppilaskirjoitusten kuulunymmärtämiskokeen aikana. Tällaista kliinistä tilaisuutta, missä abiturientti saa kuunnella täydellisessä hiljaisuudessa puhujaa, syntyy tuskin koskaan elävässä elämässä. Ympärillä on aina hälyä eritoten ulkona liikkuessaan, ja juuri ulkosalla tämänkaltaiset tilanteet yleensä syntyvät. Samalla tavalla siis laajakaistan nopeuttakin olisi testattava oikeassa ympäristössä ja tavanomaisessa käyttötilanteessa.

Ensimmäinen mittaustulos tyrmistytti. Testi kertoi latausnopeuteni olevan vaivaiset 14 megabittiä sekunnissa, kun operaattorini on luvannut sen olevan noin 40 megabittiä. Suoritin testin kolme kertaa Kuningaskuluttajan ohjeiden mukaan. Sain samansuuntaiset tulokset kaikilla kerroilla ja nopeudet itse asiassa vain laskivat sitä mukaa mitä useammin suoritin testin. Keskiarvoksi jäi melko tasan 14 Mbit/s, mikä ei luonnollisestikaan tyydyttänyt minua. Halusin suorittaa testin muilla mittareilla ja ensimmäiseksi suuntasin tietysti Welhon eli nykyisen DNA:n sivuille. Welhon nopeusmittari käytti samaa Ooklan mittaria kuin Speedtest.net-sivustokin, joten ainakaan mittausväline ei olisi näyttänyt vaikuttavan tuloksiin. Nämä tulokset olivatkin sitten jo paljon rohkaisevampia, sillä latausnopeuteni oli nyt luvatun 30-40 megabitin vaihteluväleissä ja keskimäärin aina vähintään 39 Mbit/s. Tietenkään en voinut täysin luottaa oman palveluntarjoajani tuloksiin, vaan nopeus piti testata operaattorista riippumattomalla tavalla. Suuntasin seuraavaksi Ooklan sivuille. Ooklan mittaukseen valikoitui jokin hollantilainen palvelin Amsterdamista ja tulos mukaili Welhon tuloksia. Mittari värähti usean testikierroksen jälkeen keskimäärin 38 megabitin lukemiin. Sonera ja monet muut mittauspalvelut raportoivat vastaavia tuloksia ja keskimääräinen latausnopeuteni oli lopulta pienen matkaa alle 40 megabittiä sekunnissa (tarkalleen 35,60 Mbit/s).

Oheisessa taulukossa on lueteltu joitakin mittauspalveluita ja niistä saamiani keskimääräisiä lukemia. Vertailussa olen käyttänyt DNA Welho Laajakaista M -yhteyttä, jossa latausnopeus on 30-40 ja lähetysnopeus (paluukaista) 2 megabittiä sekunnissa.

Ensimmäisessä Speedtest.net-sivuston mittauksessa oli jotain vikaa. Palasin takaisin ensimmäiseen mittaukseen ja tarkastelin tuloksia. Mittarisovellus oli valinnut satunnaisen palvelimen mittausta varten, ja sain ensimmäiselle mittaukselle jonkun palvelimen Turusta. Vaihdoin palvelinta ja seuraavaksi mittari tarjosi tamperelaista Tamico Oy:n palvelinta. Mittaustulokset muuttuivat oleellisesti ja näyttivät nyt samoja lukemia kuin vertailumittaukset. Keskimääräinen latausnopeuteni oli nyt noin 39 megabittiä sekunnissa (tarkalleen 39,30 Mbit/s).

Mittaustuloksiin on siis suhtauduttava kriittisesti. Minun tapauksessani mitä ilmeisimmin hidas turkulainen palvelin antoi väärän kuvan laajakaistayhteydestäni. Laajakaistan nopeutta mitattaessa olisikin hyvä mitata useilla mittauspalveluilla ja laskea tuloksista keskiarvo. Yksittäinen ja keskiarvosta selvästi poikkeava tulos lienee poikkeus, joten sen perusteella ei vielä kannata ottaa yhteyttä laajakaistaoperaattorin asiakaspalveluun. Palatakseni vielä Kuningaskuluttajan nopeustestiin suosittelisin laajakaistansa nopeutta testaavia kokeilemaan monipuolisesti eri palvelimia ja mittauspalveluita ennen kuin raportoi tulokset televisio-ohjelman toimittajien käsiteltäviksi. Ensimmäiset mittaustulokset saattavat nimittäin johtaa harhaan.