LA Digital TC 6002 HD iP -digiboksi

Kiertelin viikko sitten Helsingin keskustan erään tavaratalon elektroniikkaosastolla katselemassa uutta digiboksia. Silmiini osui pienikokoinen ja näppärän oloinen LA Digital TC 6002 HD iP -digivastaanotin, jonka ominaisuudet alkoivat hämmästyttää mitä enemmän tavailin sen esitettä ja lopuksi vielä käyttöohjetta. Laitteessa tuntui olevan ominaisuuksia ja mahdollisuuksia vaikka naapurille jakaa, joten otin myöhemmin kotona koneesta hieman enemmän selvää, kun myyjä ei oikein tiennyt värkistä mitään, sillä vempele oli myymälässä sen verran uusi tuttavuus. Ehtymättömistä netin tietolähteistä löytyikin nopeasti tietoa tästä kummallisesta uutuudesta ja samalla selvisi, että laite oli tullut markkinoille jo viime kesänä ja että siitä ja sen käytöstä käytiin jo vilkasta keskustelua eri foorumeissa. Boksi alkoi kiinnostaa ja niinpä vertailin hintoja pääkaupunkiseudulla ja verkkokaupoissa. Halvimmillaan laitteen olisi saanut kuluneella viikolla Gigantista 129 eurolla. Tavaratalon 169 euron hintaan verrattuna käynti Itäkeskuksen Gigantissa olisi kannattanut vaikka omalla autolla. Päädyin kuitenkin Verkkokauppa.comin 139 euron tarjoukseen, sillä hankin samalla kertaa muitakin tarvikkeita, joista osaa ei edes saanut Gigantista. Samalla sain Verkkokauppa.comilta kolmen vuoden takuun eli yhden ylimääräisen vuoden normaalin parin vuoden takuun päälle.

LA Digital TC 6002 HD iP -digiboksi

LA Digital -digiboksi ei ole tallentava malli. Laite pystyy kuitenkin tallentamaan ulkoiselle kiintolevylle USB-liitännän kautta tai Ethernet-verkossa olevalle verkkolevylle. Boksi on siinä mielessä kiinnostava aparaatti, että siinä on siis Ethernet-verkkovalmius sisäänrakennettuna. Monien muiden herkkujen lisäksi boksissa on HD- eli teräväpiirtokuvanlaatu perinteisen analogisen ulostulon lisäksi. Ostin Verkkokaupasta boksin kylkeen Buffalon kahden teratavun ulkoisen kovalevyn, johon mahtuu elokuva poikineen. Lisäksi hankin sähköverkon pistorasioihin liitettävät ZyXEL Ethernet -sovittimet sekä reitittimen päähän että oman sovittimen digiboksille naapurihuoneessa. Sovittimia oli tarjolla useita eri merkkejä ja malleja. Aluksi en oikein osannut päättää, ostanko halvan setin vai sijoitanko laatuun. Sovittimien valinta osoittautui lopulta melko helpoksi, sillä pääsääntöisesti hinta määräytyi niiden tiedonsiirtonopeuden mukaan. Luonnollisesti myös muut ominaisuudet vaikuttivat hintaan. Tarjolla oli sekä 200 että 500 megabittiä sekunnissa siirtäviä adaptereita, joista päädyin nopeampaan eli 500 Mbit/s vaihtoehtoon. Käytännössä hinta taisi tässä vaihtoehdossa tuplaantua, mutta kukapa sitä nyt enää jaksaa odottaa mitään, joten vauhti oli valttia valinnassa. Toinen erinomainen ominaisuus tässä mallissa on 128-bittinen salaus, jonka saa päälle napin painalluksella ja mikä tietysti nostaa hintaa. Lisäksi halusin, että pistorasia jää vapaaksi sähkölaitteen liittämistä varten, joten päädyin lopulta läpivientimalliin ZyXEL PLA-4215. Oheisessa kuvassa on uuden viihdekeskukseni laitteet sekä kytkennät.

Asennus

Uuden digiboksin käyttöönotto oli vaivatonta. Käytännössä kaikki lähti käyntiin ja alkoi toimia heti kaapeleiden liitännän ja virran kytkemisen jälkeen. Kiintolevy oli heti käyttövalmis ja Ethernet-verkkokin löytyi, kunhan ensin kävin digilaitteen asetuksissa ottamassa DHCP-palvelimen käyttöön. Internet löytyi ja Facebook ilmestyi telkkarin kuvaruudulle eikä tiedonsiirtonopeudessa ollut valittamista. Netti syöksyi sähköjohtoja pitkin melkoisella vauhdilla ja digiboksin sisäänrakennettua selainta oli kohtuullisen mukava käyttää, vaikka helppoa se ei ollut pelkällä perinteisellä kauko-ohjaimella. Laitteeseen voi toki liittää langattoman näppäimistön ja hiiren, jos haluaa oikein työkseen surffata netissä televisio-ohjelmien välissä. Värkin mukana toimitetaan USB-hubi kahdelle laitteelle. Manuaalissa tosin on mainittu, että boksissa on kaksi USB-liitäntää, yksi etupaneelissa ja toinen takana. Todellisuudessa koneessa on vain yksi liitäntä takana, mutta hubilla senkin voi jakaa useammalle laitteelle. Ainoan murheenkryynin tuotti kuusi vuotta vanha Philipsin LCD-televisio. Periaatteessa telkussa on HD-valmius, mutta käytännössä se toteutuu kovin monimutkaisesti nykystandardeihin verrattuna. Digiboksin mukana toimitettu HDMI-kaapeli ei sopinut telkkariin, vaan lattaliitin piti adapterilla konvertoida DVI-I-liitäntään sopivaksi. Seuraavana päivän jouduin vielä vierailemaan Clash Ohlsonin sekatavarakaupassa ostamassa liitäntäkappaleen boksin ja töllön väliin todetakseni vain, että kuva kyllä alkoi näkyä mutta äänet olivat yhä kadoksissa. Nopea selailu television manuaaliin ratkaisi ongelman. DVI-I-liitäntä oli pelkästään kuvalle, joten sen lisäksi tarvittiin vielä erillinen äänikaapeli digiboksin RCA-ulostulosta television erilliseen digitaalisen äänen DVI-liitäntään. En kuitenkaan jaksanut alkaa askarrella enempää, joten kuittasin kytkennän nopealla ja tähän tarkoitukseen toistaiseksi hyvin sopivalla analogisella RCA-kaapelilla.

Käyttö

LA Digital -digivirittimen käyttö on niin ikään helppoa. Kanavien haku ensimmäisellä käynnistyskerralla oli joutuisaa ja suomenkielinen valikko auttoi muidenkin asetusten säätämisessä, vaikkakaan eipä laitteessa juuri mitään kummempaa säätämistä tarvittu, sillä monet asetukset oletusarvoillaankin olivat jo sellaisinaan käyttökelpoisia. Yhden virittimen digibokseissa on yleensä rajoituksena vain yhden kanavanipun käsittely samanaikaisesti, ja jos on tottunut kahden tai useamman virittimen laitteisiin, saattaa tämä rajoitus tuntua epämiellyttävältä. LA Digital -boksissa on siis vain yksi viritin, joten samanaikaisesti voi tallentaa yhtä kanavaa ja katsella toista, kunhan ne molemmat ovat samassa kanavanipussa. Tämä sääntö pätee luonnollisesti myös kuva-kuvassa-toiminnolle (PIP). Uutukainen härvelini on ollut nyt muutaman illan käytössä ja tuntuu kaiken kaikkiaan ihan kelpo ostokselta. Ennen kaikkea koneessa on kosolti mainioita ominaisuuksia, joista ehkä nautittavin on perinteisen television katselun ohella netissä surffailu. Jos kotona on esimerkiksi verkkoon liitetty mediapalvelin, voi sen sisällöstä nauttia uudella digiboksillaan. Boksissa on myös omakin mediapalvelin, joten sellaisen voi halutessaan pystyttää vaivattomasti myös näinkin päin ja laittaa ulkoisella kiintolevyllä olevat mediat jakoon kotiverkossa. Vempeleen kaikkien ominaisuuksien kanssa teutarointiin saa helposti kulumaan illan jos toisenkin.

Kodin viihdekeskuksen laitteet

Julkaistu lauantaina 16.3.2013 klo 15:11 avainsanalla laitteet.

Edellinen
Koskenlaskija - osa 54
Seuraava
Paketin ohjauspalvelu