Sisäasiainministeriö puuhaa automaattista sammutusjärjestelmää koteihin. Julkisissa tiloissa ja teollisuudessa tutut sprinklerit eli palosammuttimet asunnoissa estäisivät vuosittain noin kuutisenkymmentä palokuolemaa. Ehdotus on erinomainen ja saa varmasti laajaa kannatusta eri osapuolilta. Kuten kaikilla hyvillä ehdotuksilla myös tällä on hintalappunsa. Kaikkien maamme miljoonan asunnon varustaminen automaattisilla sammutusjärjestelmillä on mittava urakka, mutta varmasti kannattava. Viime vuonna tulipaloissa kuoli 85 henkilöä, ja palot aiheuttivat samalla suuret aineelliset vahingot. Sammutusjärjestelmä saattaisi estää useat näistä palokuolemista, sillä osa niistä syttyy riskiryhmien asunnoissa. Näitä riskiryhmiä ovat erityisesti vanhukset, jotka eivät välttämättä kykene edes liikkumaan palon syttyessä. Järjestelmiä asennetaankin nykyään juuri riskiryhmien asuntoihin sekä palvelulaitoksiin.
Sammutusjärjestelmien jälkiasentaminen asuntoihin voitaisiin tehdä muun putkiremontin yhteydessä. Luonnollisesti kustannukset kohoavat, mutta kahden projektin koordinointi yhdeksi saattaa kokonaisuudessaan tulla edullisemmaksi. Onhan niissä molemmissa loppujen lopuksi kyse putkituksista. Putkien piilottamisesta asunnossa voi tulla esteettisiä kysymyksiä samoin kuin itse suuttimista. Putkiremontit ovat muutenkin olleet otsikoissa viime päivinä, sillä niiden kustannuksia on taivasteltu uusimpien hintavertailujen tultua julkisuuteen. Sammutusjärjestelmän hinnaksi on arvioitu kolme kymppiä neliöltä. Putkiremontin kustannuksiin verrattuna hinta tuntuu alhaiselta, sillä putkiremontin keskihinta liikkuu neljänsadan euron neliöhinnassa. Tätäkin seikkaa vasten olisi ehkä järkevää yhdistää remontit.
Uusien asuntojen varustaminen automaattisilla sammutinjärjestelmillä ei vielä ole pakollista. Kukin saa periaatteessa vapaaehtoisesti asentaa järjestelmän asuntoonsa. Ministeriön tavoitteena on kaiketi lainsäädännön muuttaminen niin, että sammuttimet tulevat pakollisiksi uusiin asuntoihin. Helsingissä uusia asuinkerrostaloja rakennetaan nyt kiivaammin kuin vuosiin. Samaan aikaan rakennettavan tonttimaan hinta kohoaa mutta kerrostalojen korkeus ei. Jörn Donner ihmettelikin viikonlopun Vartti-lehden haastattelussa (12.11.), miten kahdeksankerroksinen talo on parempi kuin 20-kerroksinen. Kysymys on aiheellinen erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on pulaa sekä asunnoista että tonttimaasta.
Korkeat kerrostalot puolestaan tuovat päänvaivaa pelastusviranomaisille. Tulipalon sammuttaminen parinkymmenen kerroksen korkeudessa ei ole aivan jokapäiväistä ja asettaa sammutuskalustonkin koetukselle. Automaattinen sammutusjärjestelmä olisikin oiva ratkaisu alkusammutukseen korkeissa kerrostaloissa. Muutenkin talojen korkeutta voisi alkaa vähitellen rohkeasti nostaa Helsingissä. Matalien tai vain kahdeksankerroksisten talojen rakentaminen tuntuu jotenkin maan haaskaamiselta. Toisaalta asumisviihtyvyyskin on otettava huomioon. Kaikki ihmiset eivät halua asua sullottuna yhteen pilvenpiirtäjään.