Kansalliskulttuurin kevät

Huippuohjaaja Christof Loy päivittää kuvaa Salomesta kohtalokkaana naisena. Edelleen hätkähdyttävän ajankohtainen Salome saa ensi-iltansa 18.3. Christof Loy debytoi Kansallisoopperassa vuonna 2018, kun hän ohjasi huiman menestyksen saaneen Toscan.

Richard Straussin (1864-1949) Salome sai kantaesityksensä Dresdenissä 1905. Aikansa kohuooppera ihastutti ja tyrmistytti uskonnollisuutta ja erotiikkaa uhkuvalla aiheellaan ja uudenlaisella sävelkielellään. Oscar Wilden (1854-1900) samannimiseen näytelmään perustuva teos kertoo Raamattuun pohjaavan tarinan, jossa vasta teini-ikäinen tyttö joutuu isäpuolensa, kuningas Herodeksen ahdistelemaksi. Salome suostuu tanssimaan tälle tanssin, mutta isäpuolen on maksettava palkkioksi kova hinta: Salome vaatii intohimonsa kohteen Jokanaanin päätä.

siballet1.jpg
Kuva
Roosa Oksaharju

Perinteisesti Salome on nähty kohtalokkaan naisen, femme fatalen, esikuvana. Moneen kertaan palkittu ohjaaja Christof Loy tuo tähän kliseiseen vertauskuvaan uuden näkökulman: "Halusin vapauttaa Salomen 1900-luvun vaihteen lolitamaisesta kohtalokkaan naisen kliseestä ja nähdä hänet Narrabothin sanoin harhaan joutuneena kyyhkynä. Salome vie meidät matkalle, joka kyseenalaistaa sukupuolen ja seksuaalisuuden, alkuun mieheksi pukeutuneena, kenties suojellakseen itseään, kenties leikillään. Kuin Oscar Wilde kohtaisi Virginia Woolfin."

Salomen lavastuksesta vastaa Johannes Leiacker, puvuista Robby Duiveman, valaistuksesta Olaf Winter ja koreografiasta Klevis Elmazaj. Kovatasoista solistikaartia tähdittävät Sara Jakubiak nimiroolissa, Nikolai Schukoff Herodeksena, Karin Lovelius Herodiaana ja Andrew Foster-Williams Jokanaanin roolissa. Esitykset johtaa Hannu Lintu (18.3.-7.4.) ja Lawrence Renes (20. ja 23.4.).

Läheisyyskoreografi auttaa

Läheisyyskoreografi on mukana luomassa turvallista työympäristöä. Teoksessa on alastomuutta sisältäviä sensitiivisiä kohtauksia ja sen ikärajaksi on määritelty 16 vuotta. Salomen tuotantoprosessin kautta Kansallisooppera uudistaa käytäntöjään, kun ensi kertaa teemojen käsittelyssä käytettiin apuna läheisyyskoreografi Pia Rickmania. Läheisyyskoreografi toimii tuotannon ja esiintyjien apuna kohtauksissa, jotka sisältävät mm. alastomuutta, simuloitua seksiä tai muuta läheisyyttä vaativaa toimintaa. Suomessa Rickman on ollut läheisyyskoreografina mukana mm. elokuvissa Tove, Rikinkeltainen taivas ja Tytöt, tytöt tytöt.

Richard Straussin Salome saa ensi-iltansa 18.3.2022. Muut esitykset ovat 22.3.-23.4.2022.

Salome suoratoistetaan Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa ja Yle Areenassa keskiviikkona 30.3. klo 18.50.

Uutuusbaletti Sibelius

Jorma Elon uutuusbaletti Sibelius on tarina luovuudesta ja rakkaudesta. Uusi kantaesitysbaletti tuo näyttämölle kansallissäveltäjämme elämän hänen oman musiikkinsa siivittämänä. Uutuusbaletti Sibelius käynnistää samalla Kansallisbaletin 100-vuotisjuhlavuoden esitykset Oopperatalossa 11. maaliskuuta. Teos kertoo kansallissäveltäjämme luovuudesta ja sen eteenpäin vievästä voimasta, mutta tarinaa kerrotaan kahden minän, Aino (1871-1969) ja Jean Sibeliuksen (1865-1957) kautta. Kaiken takana on Ainon ja Jeanin intohimo ja palava rakkaus, joka jatkui vuosikymmenten yli kaikista vaikeuksista huolimatta. Teos pohjautuu klassisen baletin liikekielelle, jota rikotaan päähenkilöiden ajatuksiin uppoutuvissa kohtauksissa täysin musiikin inspiroimalla liikekielellä.

siballet2.jpg
Kuva
Roosa Oksaharju

Jorma Elo on käynyt laajasti Sibeliuksen tuotantoa läpi löytääkseen balettiin sopivaa musiikkia. Useasta eri teoksesta kootut osat sitoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kuljettaa tarinaa. Käsikirjoitusta tukevat etenkin näytelmämusiikkisävellykset, joiden lisäksi mukana ovat Eloa itseään eniten koskettavat sävellykset, kuten viulukonsertto, viides sinfonia ja Finlandia.

"Sibeliuksen musiikki on meillä suomalaisilla veressä, olemme kasvaneet siihen sisään", koreografi toteaa valinnastaan teoksen aiheeksi ja musiikiksi. Suuren osan urastaan ulkomailla tehnyt, yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista koreografeista kertoo, kuinka Finlandia tuo aina kyyneleet silmiin: "Se on musiikkia, joka koskettaa kaikkia suomalaisia, mutta erityisesti meitä, jotka olemme muuttaneet Suomesta pois."

Lavastus- ja pukusuunnittelija Robert Perdziola on hakenut näyttävään lavastukseen innoitusta mm. Aino Sibeliuksen veljen Eero Järnefeltin (1863-1937) maalauksista ja 1900-luvun alun Helsingin valokuvista. Klassisen kauniit puvut hehkuvat teoksen aikakausille uskollista tyyliä, jolle vastapainoa tuovat Sibeliuksen sävellystyötä kuvittavat abstraktit puvut. Teoksen valaistuksen on suunnitellut Brandon Stirling Baker.

Teoksen päärooleissa Jean Sibeliuksena nähdään Michal Krčmář, Henry Grey ja Tuukka Piitulainen, Aino Sibeliuksena Violetta Keller, Abigail Sheppard ja Rebecca King. Suomen kansallisoopperan orkesteria johtaa Olari Elts. Sibeliuksen esitykset nähdään maaliskuussa sekä yksi esitys 14.5., jolloin teos myös suoratoistetaan Stage24-palvelussa ja Yle Areenassa.

Julkaistu perjantaina 11.3. klo 19:16 avainsanoilla kulttuuri, ooppera ja pelit.

Edellinen
Pallojen yhteenlasku - osa 2
Seuraava
Live-vedonlyönti LibraBet Casinolla