Ruotsista kuuluu kummia. Luin tänään eräästä nettiartikkelista, että Tukholmassa laajakaistojen leveydet ovat minimissään 10/10 megasia. Tämä ei vielä ollut uutinen, vaan mielenkiintoiseksi artikkelin teki hintavertailu suomalaisiin vastaaviin hintoihin. Laajakaistaahan tarvitaan esimerkiksi kodeissa Internet-yhteyksiä varten, ja tietysti kaikkialla siellä, missä halutaan yhteys verkkoon vähääkään nopeammin kuin perinteisillä modeeminopeuksilla. Eräs suomalainen nettiyhteyden toimittaja tarjoaa tällaista 10 Mbps / 500 kbps yhteyttä hintaan 59 euroa kuussa. Ruotsissa vastaava hinta on kalleimmillaankin 25-30 euroa, mutta huomionarvoista ovat myös nopeudet, jotka siis ovat molempiin suuntiin 10 megasia. Tukholmassa yhteys on puolet halvempi ja ulospäin vieläpä 20 kertaa nopeampi.

Rajun hintaeron selittänee osaltaan kilpailun puute Suomessa. Tukholmassa tarjontaa löytyy kahdeksalta eri palveluntuottajalta. Helsingissä ja ylipäätään koko maassa tarjoajia on vain kourallinen. Investoinnitkin on maksettu jo ajat sitten eikä palvelimien hankinnat tai ylläpidot vielä selitä näin kalliita kuukausimaksuja. Hinnat eivät ole laskeneet, vaikka kysyntä ja käyttäjämäärät kasvavat koko ajan. Nettiyhteyksissä hintakilpailu ei todellakaan toimi. Naurettavia nopeuksia tarjotaan tähtitieteellisillä hinnoilla. Tuolla Tukholman hinnalla saa Welholta 1 Mbps / 200 kbps yhteyden kuukaudeksi. Tällaista nopeutta ei edes tarjota enää Ruotsissa. Suomi on joka suhteessa tietoyhteiskunnan takapajula.