Infonäyttö - osa 1

Minulle tuli tässä muutama viikko sitten eteen tehtäväksi toteuttaa yksinkertainen ja edullinen infonäyttö. Automatiikka puskee nyt sisään ovista ja ikkunoista, mikä näkyy esimerkiksi aulahenkilökunnan korvautumisena mitä erilaisimmilla automaattisilla ratkaisuilla. Yritysten ja organisaatioiden aulat ovat perinteisesti olleet ne ensimmäiset liiketilat, joihin rakennukseen saapuva vieras tulee. Aulassa on usein myös vastaanotto, jossa työskentelee yksi tai useampi vastaanottovirkailija. Miehitetyt aulat alkavat kuitenkin olla katoavaa kansanperinnettä, kun ne autioituvat kiihtyvää tahtia. Kehityksen syyksi kerrotaan tyypillisesti kohonneet palkkakustannukset ja työn alhainen tuottavuus. Aulahenkilökunnalta saattoi ennen kysyä vierailuun liittyviä neuvoa ja jopa pyytää tilaamaan taksin. Vastaanottoautomaatit alkavat olla nykyään arkipäivää ja kaiken tietävän aulahenkilön on korvannut infonäyttö.

Kuva
cba Exploringlife

Infonäyttö on kaikessa yksinkertaisuudessaan vain pelkkä iso monitori ja vähän elektroniikkaa. Aivan pelkällä näytöllä ei vielä synny toimivaa infonäyttöä, vaan lisäksi tarvitaan jonkinlainen laite tai tietokone, joka esittää kuvaruudulla näkyvää informaatiota. Aiemmin tänä vuonna sain eräästä alan myyntifirmasta tarjouksen infonäytöstä. Hintaa laitteistolle kertyi useampi tuhat euroa, mutta kyseessä olikin sitten erityisesti infonäytöksi valmistettu järjestelmäkokonaisuus. Ajattelin tyytyä hieman halvempaan ja yksinkertaisempaan ratkaisuun. Päädyin ostamaan tavallisen 42-tuumaisen Samsungin TV-monitorin, joka toimii sekä televisiona että tietokoneen näyttönä. Telkkari maksoi noin kaksi ja puoli sataa euroa, joten kovin suuresta investoinnista ei ollut kysymys. Lisäksi hankin niin sanotun kattotelineen eli kattoon kiinnitettävän putken, jonka päähän sain kiinnitettyä vajaa viisi kiloa painavan telkkariruudun tavallisella VESA-kiinnityksellä. Teline oli suhteellisen arvokas, sillä se maksoi noin 130 euroa. Putki on tosin melko laadukasta tekoa ja kestää jopa kolmenkymmenen kilon painoisen laitteen. Tietokoneeksi löysin käytöstä poistetun vanhan kannettavan läppärin, joka sai alkaa tehdä infonäytön aivojen virkaa eikä siis maksanut tällä erää mitään ylimääräistä. Televisioksi olisin voinut hankkia myös älytelevision, jossa olisi ollut tarvitsemani selain sisäänrakennettuna. Älytelkut olivat vain sen verran kalliimpia, että valitsemani ratkaisu sai nyt kelvata. Tietokoneeksi olisi riittänyt vallan mainiosti myös pieni Raspberry Pi, jonka perusmallin hinta pyörii puolen sadan euron paikkeilla.

Laitehankintojen jälkeen seuraava haasteeni olikin sitten varsinaisen älykkyyden toteutus infonäyttöön. Minulle oli alusta asti selvää, että jonkinlainen diaesitys kuvaruudulla tulisi pyörimään. Yhtenä tärkeänä vaatimuksenani oli mahdollisuus päivittää infonäytön tietosisältöä reaaliaikaisesti ja paikasta riippumatta. Näytön informaatiota piti siis pystyä päivittämään etäältä ilman, että istuu monitoriin kytketyn tietokoneen äärellä. Lisätoiveena halusin myös, että järjestelmää pystyy päivittämään usea käyttäjä samanaikaisesti, joskin tästä vaatimuksesta olin valmis tinkimään, jos sopivaa ohjelmistoa ei löytyisi. Aloin etsiä netistä mieluiten ilmaista infonäytölle sopivaa softaa hakusanoilla free signage software. Paljon erilaisia hakutuloksia ilmestyikin, mutta nopean evaluoinnin jälkeen tulin siihen tulokseen, että ensimmäinen suunnitelmani oli sitten toteutuskelpoinen eli omiin vaistoihinsa kannattaa usein luottaa.

Julkaistu tiistaina 29.8.2017 klo 18:14 avainsanoilla laitteet, ohjelmistot ja viestintä.

Edellinen
Sähkökirjojen tulevaisuus
Seuraava
Infonäyttö - osa 2