Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta suomalaisen huumoriyhtye Hullujussin toisen albumin Bulvanian julkaisusta. Vuonna 1974 ilmestynyt levy oli tämän koomisen kokoonpanon toinen pitkäsoitto. Aiemmin samana vuonna oli julkaistu live-levy, joka kantoi yksinkertaisesti bändin nimeä eli Hullujussi. Kovin pitkäikäinen tämä humoristinen poppoo ei ollut, sillä yhtye koottiin kasaan vuonna 1973 ja jo kolmen vuoden kuluttua eli vuonna 1976 porukka pisti niin sanotusti pillit pussiin. Hullujussin kanssa samaan aikaan nuorten suomalaisten musiikinkuluttajien suosiosta kamppaili toinen tunnettu yhtye eli Hurriganes. Ganesin elämäkertakirjassa Hullujussia pidettiin todellisena kilpailijana rock-yhtyeen suosiolle, mutta Hullujussin kannatus ei lopulta riittänyt kuin muutaman vuoden mittaiseen uraan.

Hullujussin kahdesta ensimmäisestä levystä toisena kauppoihin tullut Bulvania on mielestäni paras. Levyllä on useita lainakappaleita, jotka on käännetty alkuperäisistä ulkomaankielisistä ikivihreistä ja sovitettu bändin humoristiseen tyyliin. Älppärillä on paljon hauskoja kappaleita, jotka yhtye soittaa hupailutyylistään huolimatta hyvin ammattitaitoisesti. Yhtäaikaa levyn ilmestymisen kanssa markkinoille tuotiin useampikin single, joiden biisit löytyvät levyltä. Näistä tunnetuimpia lienevät Lasse Liemolan vanha hitti Diivaillen sekä vanhasta Civilization-renkutuksesta väännetty Bingo bango bongo. Omaa suosikkiani levyltä voi olla vaikea nimetä, mutta Hullu kitara kipuaa aivan kärkeen. Pitkäsoiton avauskappale Bulvania antaa jo esimakua huumoripitoisesta levystä. Kieltämättä perinteisestä rockista ja popista erottuva levy on aikanaan 1970-luvulla erottautunut hyvin valtavirrasta, mikä selittänee yhtyeen suuren vaikkakin hetkellisen suosion. Erilaistuminen ei kuitenkaan riittänyt pidempään menestykseen ja Hullujussi lukeutuukin niiden monien suomalaisten tähdenlentojen joukkoon, jotka ovat singahtaneet viihdetaivaan vaativalle taivaalle. Eräänlainen historiallinen levy on kuunneltavissa Spotifyssa.