Vierailin tänään erään suomalaisen yrityksen verkkosivuilla. Jossakin vaiheessa päädyin sivulle, jolta ponnahti dialogi keskelle ruutua. Dialogissa oli tiedote, joka totesi, ettei käyttämäni selain tai sen versio ole varmennettu yrityksen sovelluksessa. Käytän nykyään Google Chrome -selainta, jonka User Agent -merkkijono paljastaa selaimeksi:

Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-US)
AppleWebKit/534.7 (KHTML, like Gecko)
Chrome/7.0.517.41 Safari/534.7

Tämä ei siis kelvannut sivustolle, mutta en minäkään antanut periksi. Käynnistin uuden instanssin Chromesta ja annoin komentorivillä lisätietona User Agent -merkkijonon, jolla sain harhautettua verkkosivustolla ollutta selaintarkistusta. Käynnistämällä Chromen komentorivillä esimerkiksi näin:

kertoo se selaimeni olevan tästä eteenpäin Mozilla 4.0 -tyyppinen selain.

Sivuston selailu jatkui tästä eteenpäin Chromella normaalisti. Aloin myöhemmin miettiä, miksi joku ohjelmoija oli nähnyt näin paljon vaivaa ja ohjelmoinut tuollaisen turhan tarkistuksen sovellukseen. Mielestäni ohjelmoijan ei pidä kuluttaa aikaansa turhanpäiväisiin selainversioiden tarkistuksiin ja eri selainversioiden tukemiseen ohjelmallisesti. Se on loputon suo, sillä selaimia löytyy yksi vuoden jokaiselle päivälle ja kuka tahansa voi koodata oman selaimen vaikka kerran viikossa. Ohjelmoijan tulee käyttää aikansa standardinmukaisen koodin kirjoittamiseen ja keskittyä vain olennaiseen ja ennen kaikkea käytettävyyteen. Se tosiasia, etteivät kaikki selaimet tue standardeja, ei ole ohjelmoijan ongelma. Mikäli koodatut sivut eivät sitten näykään eri selaimilla kuten oli suunniteltu, pitää ohjelmakoodia yksinkertaistaa. Useimmiten rikkinäiset sivut syntyvät juuri silloin, kun koodaaja alkaa käyttää standardoimattomia koodausmenetelmiä, jotka kaiken lisäksi ovat lähes aina turhia eikä niillä loppujen lopuksi ole mitään tekemistä sisällön tai toiminnallisuuden kanssa.

Taitavat ohjelmoijat kykenevät valmistamaan lähes tulkoon minkä tahansa sivun käyttämällä ainoastaan XHTML-suosituksen Strict-dokumenttimäärittelyn tarjoamia elementtejä sekä CSS-tyylisivuja. Tämän lisäksi sivuille voi toteuttaa dynaamisuutta jQuery-kirjastolla, joka on valmiiksi optimoitu eri selaimille. Tämänpäiväinen Chrome-harhautukseni osoitti, että kyseisen suomalaisen verkkosivuston selaintarkistus oli turha, koska se ei lopulta estänyt minua menestyksekkäästi käyttämästä varmentamatonta selainta sivustolla.