Lueskelin viihdyttävää Swissmiss-blogia ja törmäsin hauskaan vertailuun. Swissmiss oli löytänyt netistä mielenkiintoisen Pariisi vastaan New York -sivuston, jolla vertaillaan näiden kahden suurkaupungin eroja monesta eri näkökulmasta. Eräs vertailun kohde on kahviannos. New Yorkissa vanhan mantereen erikoiskahvi on espresso, jota tarjoillaan pienestä, usein sormustinta muistuttavasta kahvikupista. Pariisissakin espresso tunnetaan, mutta mikäli mielii saada kunnon annoksen kahvia, pitää tiskillä tilata americano eli amerikkalainen. Suuren maan tyyliin americano on iso mukillinen kahvia, jonka nauttimiseen ei liity pariisilaisia rituaaleja kahvilassa, vaan sammio juodaan tyypillisesti liikuttaessa paikasta toiseen. Amerikkalaisen kahviannoksen piirteitä ovat näin ollen isokokoinen peruskahvi ja nopea hörppäys tyylittömästä astiasta, kun taas eurooppalaiseen kahvikulttuuriin kuuluu pieni siro kuppi nautinnollista erikoiskahvia kiireettömässä caféssa.

Maailmalla matkustaneena pienet eurooppalaiset kahvikupit ja lähes pohjattomat amerikkalaiset saavit ovat minulle tuttuja. Euroopan kahviloissa saa yleensä lasten leikkiastiastoja muistuttavista pikkuruisista kupeista pienen kulauksen kahvia. Isonkin kahvikupin saa, kunhan osaa tilata sen oikealla tavalla. Olin taas kerran kahvilla eräässä keskieurooppalaisessa kaupungissa, kun näin jo heti alussa, miten tiskin takana häärinyt barista otti esille vaivaisen kokoisen kupin. Keskeytin hankkeen ja kysyin, olisiko saatavana isompaa annosta. Tarjoilija vastasi kysyvästi: americano? Samassa kuppi vaihtui huomattavasti suurempaan ammeeseen, ja silmäni kirkastuivat nyökytellessäni hyväksyvästi. Swissmissin blogikirjoituksesta oli mukava todeta, miten monet muutkin ovat törmänneet näihin säästeliäisiin kahvijuomiin ja toisaalta jenkkien ylitsevuotaviin tarjoiluihin. Pariisissakin taikasana lienee siis "americano".