Joulun toimettomina pyhäpäivinä on aikaa katsoa elokuvia. Eilen oli vuorossa noin kymmenen vuoden takainen Arsène Lupin -elokuva vuodelta 2004. Katsoin leffan Yle Areenasta kätevästi tabletillani ja mukavasti sängyssä samalla loikoillen. Ranskalainen kirjailija Maurice Leblanc (1864-1941) loi aikoinaan yhden Ranskan tunnetuimmista fiktiivisistä hahmoista julkaistuaan ensimmäisen mestarivaras Arsène Lupin -kertomuksen vuonna 1907. Sittemmin tarinoita on syntynyt kymmeniä samoin kuin lukuisia filmatisointeja niin valkokankaalle kuin televisioonkin. Lupin on nähty myös näyttämöillä ja sarjakuvissa.

Melko tuore Arsène Lupin -elokuva on vauhdikas ja täynnä mielenkiintoisia juonenkäänteitä. Raina on hyvin tehty ja laadukas aivan kuten nykyajan ranskalaiset elokuvat ovat. Tapahtumat sijoittuvat 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen ja tietysti Ranskaan eli Lupinin kotimaahan. Seikkailun juoni on tyypillinen aarteenmetsästys, jossa monet kilpailevat osapuolet yrittävät päästä ensimmäisinä apajille. Tarinassa on ajan hengen mukaisesti aimo annos mystiikkaa, salatieteitä ja mutkikkaita sukulaisuussuhteita. Viihdyttävä parituntinen jännittävän leffan parissa kului nopeasti, ja tietysti seikkailu päättyi sopivasti jatko-osaa varten.