Nelisen vuotta sitten kiertelin eräänä lauantaipäivänä Suomalaisessa kirjakaupassa Helsingin Aleksilla. Silmääni pisti tuolloin iso kirjakeko, joka oli pystytetty lähelle sisääntuloa. Kasa oli rakennettu kirjoista, jotka vastasivat kooltaan kahta tiiliskiveä. Kauppaan oli juuri ilmestynyt Walt Disney - Amerikkalaisuuden ikoni -elämäkertateos, jonka oli kirjoittanut professori ja journalisti Neal Gabler. Selailin nopeasti muutamia sivuja ja mieleni teki ostaa kirja samoin tein, mutta maltoin heräteostosta sillä kertaa lähinnä teoksen hinnan vuoksi. Pidin noin neljänkympin hintalappua hieman hintavana, joten jätin kirjan ostamisen. En missään vaiheessa unohtanut Gablerin kirjoittamaa elämäkertaa yhdestä maailman tunnetuimmasta viihdealan mogulista ja aika ajoin tarkastin kirjan päivän hinnan milloin mistäkin.

Vajaa pari kuukautta sitten käväisin jälleen luottoantikvariaatissani Unioninkadun Aikakirjat-antikassa. Oikeastaan oli etsimässä jotain matkalukemista, mutta satuin kirjahyllyjen välissä kierrellessäni törmäämään tuohon muutaman vuoden takaiseen Walt Disney -eepokseen. Kauppiaalla oli muutama uusi kappale, joilla oli oikein kuluttajaystävällinen hinta, kahdeksan euroa. En empinyt ja ostin kirjan heti ja sulloin karmean kokoisen, puolitoista kiloa painaneen järkäleen laukkuuni. Matkalukemiseksi siitä ei ollut, sillä teos oli aivan liian suurikokoinen ja painava laukussa jatkuvasti kuljetettavaksi. Tyydyin lukemaan noin 700-sivuista biografiaa iltaisin ja muutaman viikon aherruksen jälkeen sain urakan vihdoin päätökseen. Sukellus Walt Disneyn (1901-1966) elämään oli kerrassaan ainutlaatuisen mielenkiintoista ja kiehtovaa. Teksti eteni vaiherikkaasti Disneyn lapsuudesta aina murheelliseen viimeiseen päivään.

Kirjasta sain lukea muutamia aiemmin tuntemattomia yksityiskohtia Mikki Hiiren luojan elämänvaiheista. Pienoinen yllätys oli Disneyn lähes krooninen rahapula erityisesti alkuvuosina. Studio eli jatkuvasti konkurssin partaalla, kunnes vuonna 1937 ilmestyi Lumikki-animaatioelokuva, joka oli maailman ensimmäinen kokoillan piirretty leffa. Elokuvan miljoonatuotot elättivätkin studiota kolmisen vuotta, kunnes rahakirstun pohja alkoi jälleen häämöttää. Kustannusten vähentäminen oli kuitenkin väistämätöntä ja 1 200 työntekijän yritykseksi kasvanut studio joutui lopulta irtisanomaan noin puolet henkilöstöstään. Pelastukseksi tulivat toisen maailmansodan aikaiset, Yhdysvaltojen hallituksen tilaamat propagandaelokuvat. Kiihkeimpinä vuosina studion tilauskannasta 95 prosenttia tuli hallitukselta, mutta sodan päätyttyä alkoivat jälleen arjen rahahuolet.

Kaikesta huolimatta Disneyn veljesten Waltin ja hänen isoveljensä Royn (1893-1971) luotsaama studio alkoi hiljalleen menestyä 1950-luvulle tultaessa. Walt Disney oli luonteeltaan perfektionisti ja kun käytännön esteet, kuten raha, estivät häntä luomasta parasta mahdollista laatua ja täydellisintä lopputulosta, hän turhautui. Tämän seurauksena hän alkoi ottaa etäisyyttä luomaansa studioon ja kiinnostui pienoismalleista ja eritoten pienoisrautateistä. Disney halusi toteuttaa harrastuksensa luonnollisessa koossa ja niin syntyi ajatus Disneyland-huvipuistosta. Monien vaiheiden ja sitkeiden rahoitusneuvottelujen päätteeksi maailman ensimmäinen Disneyland avattiin heinäkuussa vuonna 1955 Kalifornian Anaheimissa. Alun perin viiden miljoonan dollarin kustannusarvio oli paisunut avajaispäivään mennessä lopulta lähes nelinkertaiseksi, mutta puisto alkoi tuottaa voittoa vain jo parin vuoden kuluttua ja osoittautui kaikkien aikojen menestykseksi.

Studion menestyksen aika alkoi 1950-luvulla ja on jatkunut tasaisena aina näihin päiviin asti. Rahaa alkoi vihdoin ja viimein virrata niin ovista kuin ikkunoistakin ja viimeistään vuonna 1964 ensi-iltansa saanut elokuva Maija Poppanen niin sanotusti räjäytti potin. Vaivoin ja kalliisti tuotettu filmi nettosi kymmeniä miljoonia dollareita ensin kotimaassaan Yhdysvalloissa ja vielä samanlaiset tuotot ulkomailta. Elokuva oli jälleen kerran kaikkien aikojen menestys ja viimeistään nyt naulitsi Disneyn ehdottomaksi viihdealan jättiläiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan kiitelleet Disneyn tuotantoa, sillä se oli monien kriitikoiden mielestä liian imelää, perhekeskeistä ja ennen kaikkea kaupallista. Alkuvuosien tavoitteet korkeasta taiteellisuudesta olivat kaikonneet Walt Disneyn harmiksi ja tilalle oli tullut konservatiivista amerikkalaisuutta ihannoivat arvot. Disneystä ja hänen tuotannostaan oli tullut, ehkä tahtomattaan, amerikkalaisuuden ikoni.

Neal Gablerin kirjoittama elämäkerta Walt Disneystä valottaa melko syvällisesti pidetyn Walt-sedän elämän nousuja ja laskuja. Gabler on ensimmäinen kirjoittaja, jolla on ollut rajoittamaton pääsy Disney-arkistoihin. Tuloksena on laaja ja perusteellinen teos, joka raottaa myös Disneyn tuntemattomampaa puolta. Kirja ei kumartele kohdettaan vaan kertoo totuuden sellaisena kuin aikalaiset sen kokivat. Disney ei suinkaan ollut mikään ihannejohtaja, vaan melkoinen tyranni ja tuittupää, jonka raivonpuuskista monet alaiset saivat vähän väliä tuta. Disney oli kuitenkin visionääri, jolla oli paljon rautoja tulessa samaan aikaan. Maailman johtavimman animaatiostudion johtaminen, uusien huvipuistohankkeiden suunnittelu ja monet muut tehtävät ja velvoitteet söivät Disneyä ja hänen terveyttään. Jo nuorella iällä aloitettu tupakointi ja jatkuva filtterittömien savukkeiden ketjupolttaminen johti lopulta keuhkosyöpään. Stressin raihnaistama Disney näytti ikäistään vanhemmalta. Rakastettu mediapersoona kuoli lyhyen sairastelun päätteeksi vain 65-vuotiaana joulukuussa vuonna 1966, mutta hänen luomansa viihdeimperiumi jäi hänen peloistaan huolimatta pystyyn.

Gabler, Neal

Walt Disney

Amerikkalaisuuden ikoni

ISBN

9789510337783

Kustantaja

WSOY