BD-albumisarjan uusin tulokas on Haikaralaivueen seikkailu Delta Air. Tämän vauhdikkaan sarjakuvan loivat belgialainen käsikirjoittaja Jean-Michel Charlier (1924-1989) ja ranskalainen sarjakuvataitelija Albert Uderzo (1927-2020). Charlier muistetaan ehkä parhaiten Blueberry-länkkärisarjakuvista kun taas Uderzo on meille kaikille tuttu ainakin Asterixin ja Obelixin seikkailuista. Haikaralaivue puolestaan on hyvin realistisen tuntuinen ja nykyaikaan sijoittuva sarja, johon suomalaiset sarjakuvien ystävät pääsivät tutustumaan omalla kielellään vuonna 1973 käynnistyneessä Zoom-sarjakuvalehdessä. Tätä ennen Haikaralaivue oli seikkaillut Manner-Euroopassa jo vuodesta 1961 alkaen.
Delta Air ilmestyi ranskankielisenä alkuperäisteoksena nimellä La Mystérieuse Escadre Delta vuonna 1979. Jo seuraavana vuonna 1980 se ilmestyi ensi kerran suomeksi Super Sarjis -sarjakuvalehden numeroissa 3-4 nimellä Ässälentäjät: Delta Air. Nyt Haikaralaivue lentää jälleen. Omaperäiset lentäjäsankarit Tanguy ja Laverdure ovat joutuneet eroamaan palveluksesta, ja nyt he opettavat lentämistä Dijonissa. Mutta salaperäinen yritys Delta Airways tarjoaa heille töitä - kaverusten pitäisi salakuljettaa kolme miestä Tiibetiin. Lentoyhtiön toiminta tosin vaikuttaa sangen hämäräperäiseltä. Tiedossa on jälleen vauhdikas ja yllättävä seikkailu klassisten lentosotamiesten seurassa.
Miten tekoäly voi vaikuttaa asiakaskokemusten räätälöintiin?
Tekoälyllä on nykyään suuri osa siinä, miten asiakaskokemuksia voidaan räätälöidä. Sen avulla voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä, koska osataan ennakoida tulevaa ja toimia entistä tehokkaammin. Sitä mitä kaikkea tällä tarkoitetaan ja miten tekoäly niihin liittyy, kerrotaan tässä alla.
Asiakkaiden käyttäytymisen seuraaminen on helpompaa
Erilaiset tekoälyn käyttämät algoritmit voivat analysoida asiakkaan aiempaa käytöstä. Sen perusteella asiakkaalle voidaan tarjota yksilöllisiä suosituksia. Hyvä esimerkki siitä ovat nettikasinot ja niiden tarjoamat pelit ja palvelut. Nettikasino voi esitellä asiakkaalle eli pelaajalle sellaisia uusia pelejä, joista pelaaja voisi pitää aiempien pelien pelaamisen perusteella. Katso täältä, mistä parhaat kasinopelit löytyvät.
Pelaajalle voitaisiin tarjota kasinoetuja ja bonuksia vaikkapa juuri niihin peleihin, joista hän voisi tekoälyn tulosten mukaan pitää. Jos niihin saisi esimerkiksi muutaman ilmaiskierroksen, peliin tutustuminen olisi entistä mielekkäämpää. Erilaisissa suosituksissa voidaan huomioida esimerkiksi käyttäjän sijainti, ajankohta ja juuri mainitut mieltymykset.
Asiakaspalvelua tekoälyn avulla
Moni asiakas on jo saanut apua tekoälyn avulla. Kun he ovat ottaneen yhteyttä asiakaspalveluun esimerkiksi live-chatin kautta, voi keskustelun toisena osapuolena olla tekoäly eli tekoäly-chatbot. Jossain vaiheessa on voinut saada yhteyden oikeaan ihmiseen, jos esimerkiksi chatbot on tullut siihen tulokseen, että sitä tarvitaan.
Ennen oikean ihmisen kanssa keskustelua chatbot on voinut antaa hyviä neuvoja ja vastauksia. Se aika olisi voinut kulua asiakkaalla pelkästään oman chat-vuoron odottamiseen. Tällä tavalla asiakas on pysynyt varmasti tyytyväisempänä, kun chat on avautunut heti. Eikä oikeaa ihmistä ole välttämättä tarvittu lainkaan, vaan tekoäly on voinut antaa jo vastauksen tai tarvittavan avun. Esimerkiksi Forssan kaupungin verkkosivulla on käytössä tekoäly-chatbot, joka hyödyntää vastauksissaan sivuston dataa.
Kyseessä on voinut olla esimerkiksi jonkin tiedon selvittäminen tulevasta musiikkitapahtumasta tai pian julkaistavasta elokuvasta. Jos asiakas on halunnut tietää vaikkapa aikatauluun liittyvän asian, on tekoäly varmasti osannut kaivaa tiedon esille. Tekoäly voi antaa myös personoituja ratkaisuja, kuten kertoa esimerkiksi, milloin pitää lähteä ajamaan autolla paikan päälle, jotta ehtii elokuvan näytökseen.
Asiakaspalautteen reaaliaikaista analysointia
Tekoälyn avulla voidaan tehdä nopeaa ja tehokasta analysointia esimerkiksi yrityksen saamista asiakaspalautteista. Niihin voidaan reagoida jopa reaaliaikaisesti, kun apuna on tekoäly. Jos kyseessä olisi vaikkapa ruokaravintola ja monet siellä ruokailemassa käyneet kertovat antamassaan asiakaspalautteessa ravintolan ruokien olevan aivan liian suolaisia, voisi tilannetta muuttaa heti.
Tekoäly voi huomata nopeasti, kuinka moni asiakaspalaute liittyy samaan ongelmaan eli tässä tapauksessa liialliseen suolan määrään. Ravintolassa voitaisiin silloin vähentää suolan määrää välittömästi. Samanlainen tilanne voisi syntyä vaikkapa elokuvateatterissa, jossa äänet kuuluvat monien asiakkaiden mielestä liian kovalla. Sen perusteella ääntä voitaisiin pienentää seuraaviin näytöksiin.
Yhä älykkäämpää markkinointia
Kaikki asiakkaat eivät pidä mainosten saamisesta. Se voi johtua esimerkiksi siitä, kuinka saadaan paljon sellaisia mainoksia, jotka eivät kiinnosta. Tekoälyn avulla asiakkaita voi laittaa ryhmiin sen perusteella, miten he käyttäytyvät tai mistä he ovat aiemmin pitäneet. Silloin heille voi kohdistaa sellaista markkinointia, joista he voisivat pitää. Jos asiakas on esimerkiksi käynyt katsomassa paljon romanttisia elokuvia, voitaisiin hänelle mainostaa uusia saman genren elokuvia.
Verkkosivujen personointia
Verkkosivun ei tarvitse näyttää kaikille samalta. Se voi mukautua sen näköiseksi, mistä sinne tullut käyttäjä pitää. Se onnistuu hänen aiempiin mieltymyksiinsä ja toimintoihin liittyvien tietojen perusteella. Kun tekoäly analysoi niitä, voidaan sivustoa näyttää asiakkaalle sopivilla tavoilla. Sellainen voi liittyä esimerkiksi ihan yksinkertaisesti vain sivuston fonttikokoon tai väreihin. Esimerkiksi Yle käyttää palveluissaan personointia. Sen avulla sivustolta löytyy helposti ja nopeasti juuri itseä kiinnostavaa katseltavaa, kuunneltavaa ja luettavaa.
Nuoren rikkaan lesken Hanna Glavarin suhdesolmuja kujeilevasti käsittelevä Iloinen leski on esitetty vuosien varrella Kansallisoopperassa ennätyksellisesti yli 300 kertaa. Kyseinen tuotanto sai ensi-iltansa toukokuussa 2008, ja se on viimeksi nähty päänäyttämöllä yhden esityksen verran marraskuussa 2020. Tuolloin koronapandemia pysäytti esitykset heti ensimmäisen esityksen jälkeen.
Kuplivan teoksen on ohjannut Jussi Tapola, joka on tehnyt myös libreton suomenkielisen käännöksen. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Anna Kontek. Rooleissa nähdään joukko suomalaistähtiä, kuten pääroolissa Hanna Glavarina loistavat Mari Palo ja Johanna Lehesvuori, Paroni Mirko Zetan roolissa Jouni Kokora, Valenciennena ja Kreivi Danilovitšina Kansallisoopperan Nuorten laulajien ohjelman Iris Candelaria ja Jussi Vänttinen, Camille de Rossilonin roolissa Markus Nykänen, Varakreivi Cascadana Mika Nikander ja Raoul de St. Briochen roolissa Akseli Ferrand. Esitykset johtaa Kurt Kopecky.
Päätähtenä esiintyvä, monipuolinen taiteilija Mari Palo vierailee säännöllisesti Kansallisoopperassa, viimeisimmäksi keväällä 2024 Jumalten tuhon Wellgundena. Palo on vuosien varrella valloittanut yleisöjä yli genrerajojen klassisesta lied- ja oopperaohjelmistosta kevyempään musiikkiin. Hän sai tasavallan presidentin myöntämän Pro Finlandia -mitalin vuonna 2019. Pääroolissa Palon kanssa vuorotteleva Kansallisoopperan oopperalaulaja Johanna Lehesvuori on viime vuosina tehnyt Kansallisoopperassa useita kiitettyjä solistirooleja kuten Pohjalaisten Maija Harri, Oopperan kummituksen Meg Giry sekä Lepakon Rosalinde.
Yli 300 esityskerrallaan Iloinen leski on todellinen suomalaisten suursuosikki. Yksi syy oopperan menestykseen on Victor Léonin (1858-1940) ja Leo Steinin (1872-1947) teksti, jossa musiikkinumerot liittyvät luontevasti osaksi juonta. Tärkein syy suureen suosioon lienee kuitenkin musiikki, sillä operetissa kuullaan mm. rakastettu Vilja-laulu ja Iloisen lesken valssi.
