Valion klassikkojuustot ovat saaneet tänä keväänä uudet pakkaukset. Suosikkijuustoni Salaneuvos on pakattu entistä tummempaan oranssiseen pakkaukseen ja muutkin sarjan juustot Turunmaa ja Finlandia ovat saaneet syvemmät sävyt ympärilleen. Pakkaukset näkyvät ehkä nyt selkeämmin juustohyllyllä, sillä katseeni tarttui muutama päivä sitten kirkkaan oranssinväriseen juustoon. Tuttu Valion Luostari-juusto oli sekin uusinut myymäläasunsa ja hehkui selvästi erottuen juustotiskillä houkuttelevan näköisenä. Luostari on perinteinen kotimainen port salut -tyyppinen juusto, jota Valio on valmistanut jo vuodesta 1951 lähtien eli kuusikymmentä vuotta. Aikojen alussa juustoa myytiin pergamiiniin käärittynä pahvirasiassa, mutta nykyinen muovipakkaus on käytännöllisempi eikä tee juustosta liian kalliin näköistä herkkua. Valmistuksen salat juontavat juurensa 1800-luvun alun ranskalaiseen trappistiluostariin, jossa munkit opettelivat valmistamaan juustoa henkensä pitimiksi.

Maittavaa juustoa Luostari kieltämättä on. En muista, milloin olen viimeksi ostanut tällaista juustoa, mutta viimeaikaiset makukokemukseni Luostarista ovat olleet pelkästään positiivisia. Juusto maistuu herkulliselta leivän kuin leivän päällä. Oranssipintaisen Luostarin maku on vivahteikkaan voimakasta, mutta ei liian hallitseva. Muista miedoista juustoista poiketen Luostarilla on aivan omanlaisensa erityisen kermainen maku, joka saadaan aikaiseksi kotimaisesta maidosta Valion kertoman mukaan salaisella reseptillä. Juuston hienostuneesti hapan ja täyteläinen aromi synnytetään kuuden viikon kypsytyksellä, jonka jälkeen tuloksena on maultaan mieto mutta erottuva täysrasvainen juustonautinto. Helposti höyläytyvä Luostari sopii sellaisenaan leivän päälle tai makupaloiksi juustotarjottimelle vaikkapa jälkiruuaksi. Kuorrutuksiin Luostari on erinomainen juusto ja siitä syntyy myös herkullinen raclette-ruokalaji. Luostari oli minulle oikein maittava uusi tuttavuus.