Validointia ja siivousta

Tietojenkäsittelyn termit ovat alaa tuntemattomalle melkoisen mystisiä. Jargon on toisinaan niin kaukana suomen kielestä, että ammattilainenkin joutuu välillä turvautumaan jopa kollegoidensa apuun. Tietotekniikkatermit ovat osin myös jalkautuneet alan piiristä arkipäiväiseen keskusteluun. Muistan eräänkin kerran, kun bussissa kaksi koulupoikaa keskustelivat matkalla kotiin. Toinen heistä kertoi laittavansa välipalaa jääkaapissa olevista tarvikkeista. Annoksesta tulisi oikein maittava, kun sitä vähän "editoi" eli tässä tapauksessa maustaa. Alan termit kuulostavatkin huvittavilta, kun ne erotetaan kontekstistaan. Tietojenkäsittelijät myös lainaavat sanoja ja erityisesti suomen kielen ilmaisuja omaan työhönsä. Luokat ja oliot esiintyvät jo sulavasti jokapäiväisessä kielenkäytössä.

lomakkeen käsittelyprosessi

Tänään keskustelimme validoinnista ja siivouksesta. Kyseessä oli käyttäjän syötteiden tarkistaminen eli validointi ja viimeistely eli siivous ennen kuin ne siirtyvät prosessissa eteenpäin. Validoinnilla varmistetaan, että käyttäjän antama syöte, tieto on juuri sellaista kuin toivotaan ja vieläpä halutussa muodossa. Siivouksessa arvoista poistetaan sinne kuulumaton materiaali, kuten ylimääräiset välilyönnit ja sopimattomat merkit. Prosessi voidaan esittää UML-aktiviteettikaaviona, jossa toiminnan eteneminen kuvataan tilasta toiseen. Olen piirtänyt oheiseen kuvaan erään lomakkeen käsittelyprosessin. Siinä lomakkeen arvot validoidaan ja jos niissä havaitaan virheellisyyksiä, palataan takaisin lomakkeelle korjauttamaan virheet ja puutteellisuudet. Kun prosessi on päässyt validoinnista läpi, siirrytään seuraavaan tilaan, jossa arvot siistitään. Tästä tilasta eteenpäin prosessi luonnollisesti jatkuu ohjelman mukaan, mutta olen jättänyt loppuosan kuvasta pois.

Aina eivät uudet asiat ole päivänselviä ammattilaisellekaan. Tällöin entuudestaan tuntemattomat asiat pitää niin sanotusti vääntää rautalangasta. Keksinkin lomakkeen käsittelyprosessin kuvaamiseksi hauskan vertauksen elävästä elämästä. Prosessia voi verrata ruuanlaittoon. Ensin pistetään isäntä kauppaan ostamaan tarvikkeita. Kun herra sitten saapuu kaupasta, on emännän vuoro validoida ostokset. Rouva tarkastaa, onko kauppakassissa kaikki tarvittavat tarvikkeet ja ovatko ne oikeaa laatua. Saattaahan olla, että kassissa kyllä on maitoa, mutta jos se on punaista rasvattoman sijaan, ei sitä välttämättä kelpuuteta. Kassista voi myös puuttua tärkeitä ainesosia, joten isäntä palautetaan takaisin kauppaan täydentämään ostoskassia.

Kauppakassin validoinnin jälkeen on vuorossa siivous, jota voisi keittiössä kutsua myös perkaamiseksi. Juurekset ja vihannekset kuoritaan, kalat perataan ja turhat pakkaukset sekä kääreet poistetaan. Näin ollaan suoritettu eräänlainen materiaalin siivous. Lopuksi onkin vuorossa varsinainen kokkaus validoiduilla ja siivotuilla ruoka-aineksilla. Prosessi siirtyy käsittelyvaiheeseen. Mikäli kyseessä on vaikkapa hämmennystä vaativa keitto-operaatio, kiertää käsi kauhan tai vispilän kanssa kattilassa. Liikettä kutsuttaisiin silmukoinniksi tai looppaamiseksi tietotekniikan termistössä. Keittiössä tietokonejargon kuulostaa hauskalta, vaikka loppujen lopuksi tarkoittaakin vähän samaa asiaa.

Julkaistu tiistaina 21.10.2008 klo 19:02 avainsanoilla lingvistiikka, logiikka, ohjelmistot, työelämä ja viestintä.

Edellinen
Pennit Pietarin portilla
Seuraava
Fingerpori