Aurinkoinen ja verrattain lämmin sää houkutteli tänään aamukävelylle Helsingin Siltavuorenrantaan Kruunuhakaan. Tarkalleen ottaen aamukävely oli aamupäiväkävely, sillä kello löi kymmenen, kun läksin ulkoilemaan. Helsingin kaupungin väestönsuojelu viettää tänään 75-vuotisjuhlapäivää ja sen kunniaksi Helsingin väestönsuojelumuseo oli poikkeuksellisesti avoinna näin sunnuntaina. Normaalisti museo on avoinna syys-toukokuussa lauantaisin kymmenestä kahteen. Aamupäivällä museossa ei ollut vielä mitään yleisöryntäystä havaittavissa. Vieraskirjan mukaan olin vasta kolmas kävijä tänään, ja niinpä museon opas Tapio Mäkinen saattoi antaa minulle henkilökohtaisen opastuksen ja kierroksen käytävillä.

Pääkaupungin väestönsuojelu sai alkunsa jo ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Toiminta alkoi kaasuhyökkäysten torjunnasta ja niihin varautumisesta, jolloin myös silloinen kaasunsuojelujärjestö syntyi. Toiseen maailmansotaan mennessä toiminta oli laajentunut jo täysimittaiseksi väestönsuojeluksi ja kaasuhyökkäykseen viittaava kaasu-sana oli pudonnut pois viestinnästä. Nykyinen museo keskittyykin paljolti vuosien 1939-1944 sotien aikaan, mutta näyttelyyn on koottu myös alkuaikojen materiaalia. Museossa on parhaillaan kaksi erikoisnäyttelyä. Helsinki pimennettynä esittelee sodanajan helsinkiläisten elämää suurpommitusten aikana. Näyttelytilaan on rakennettu asuinhuone, joka on varustettu sodanaikaisin kalustein. Pimennysverhoin peitettyjen ikkunoiden rikkinäisistä ruuduista näkyy liekehtivä yötaivas ja taustalla kuuluu lentokoneiden pommitusääniefektejä. Museon toinen kokonaisuus on Sodistamme selviytyneet lapset -teemanäyttely, jossa puolestaan pääsee tutustumaan sota-ajan lapsien elämään ja edesottamuksiin aina aikuisikään asti.

Väestönsuojelumuseon esineistö ja materiaali saa pysähtymään ja miettimään sodan mielettömyyttä. Monet valokuvat vain hetkeä pommitusten jälkeen ovat karua katseltavaa. Luhistuneet kerrostalot ja laudat ikkunoissa kielivät järjettömästä tuhoamisvimmasta, joka usein liittyy sodan kaltaiseen epäjärjestykseen. Aineellisten menetysten lisäksi museo muistaa myös niitä kaupunkilaisia, jotka menettivät henkensä sotavuosien kymmenissä pommituksissa Helsingissä. Lohduttomat kuvat pääkaupungin keskustan tunnetuista kortteleista suorastaan mykistävät etenkin, kun vertaa valokuvia nykyaikaan. Toivoa vain sopii, etteivät nuo ajat enää koskaan toistuisi. Väestönsuojelumuseoon on vapaa sisäänpääsy.