Suomalaisten kesälomat alkavat olla pidettyjä tässä vaiheessa vuotta. Osalla lomat jatkuvat yhä ja osalla ne ovat vasta edessä. Koulujen alkaminen on takuuvarma merkki kesän ehtoopuolesta, ja työntekijätkin ovat palailleet työpaikoilleen. Ensimmäisinä lomanjälkeisinä päivinä kesäloman tapahtumista keskustellaan vilkkaasti ja muistoja vaihdellaan kahvipöydissä ja lounastauoilla. Viime viikolla kahvipöydässämme keskusteltiin tietysti kesän aktiviteeteista mutta myös kesän ilmiöistä. Kuuma hellekesähän se hallitsi puheenaiheita ja sen myötä jossakin vaiheessa keskustelu kääntyi kesävaatteisiin. Helle tunnetusti riisuu ylimääräiset vaatekerrat, mikä antaa aiheen keskustella niin vaatteista kuin vähäpukeisista kansalaisista.

Tällä kertaa keskustelumme aihe käväisi miesten kesämuodissa. Puheenvuoroissa kuvailtiin stereotyyppistä suomalaismiehen kesäasua. Tyypillinen mies pukeutuu maastokuvioisiin reisitaskusortseihin ja kauhtuneeseen teepaitaan, jonka printti on kulunut lähes tunnistamattomaksi lukuisten pesujen jäljiltä. Joskus lahjaksi saatu ja sittemmin liian pieneksi jäänyt tai pesukoneessa kutistunut, saumoistaan rispaantunut paita on miehelle rakas eikä siitä raski luopua, kun se kerran vielä peittää ihan hyvin. Kesävaatetuksen kokonaisuuteen kuuluu myös suomalaiselle miehelle niin rakkaat remmisandaalit. Tietysti ne vedetään jalkaan ilman sukkia tai jos sukkia käytetään, niin ne ovat pitkävartiset, harmaat ja jopa talvikäyttöön sopivan paksut. Nämäkin ovat luonnollisesti melkein jo ne perintösukat, joista ei luovuta ennen kuin varpaat puskevat läpi ja kantapää koskettaa lattiaa.

Keskustelu kääntyi nopeasti taas muihin aiheisiin ja miestyypin pukeutuminen sai jäädä taka-alalle. Myöhemmin iltapäivällä lähdin kotimatkalle ja odottelin bussia erään katoksen alla. Pysäkille asteli mies, joka oli pukeutunut tyypilliseen kesäasuun. Hänellä oli jaloissaan remmisandaalit ilman sukkia, maastokuvioiset reisitaskusortsit ja teepaita. Selväähän oli, että aluksi hieman hämmästyin mutta sitten minua alkoi huvittaa. Vain muutama tunti aikaisemmin olimme keskustelleet suomalaisen kesämiehen tunnusmerkeistä ja nyt edessäni seisoi sellainen stereotyyppi. Pakko se oli siinä kaivaa kamera laukusta ja ottaa todisteeksi valokuva hämmästyttävästä yhteensattumasta. Vaikka tokkopa tuo nyt niin harvinainen sattuma oli, jos kerran kesämiehen yleisin kesävaatetus oli juuri tuon kuvauksen mukainen.