Turhakkeet

Ihmiskunta elää historiansa yltäkylläisimmässä materiaalimaailmassa. Kauppojen hyllyt notkuvat ostamattomia tavaroita. Sama ilmiö toistuu jätehuoneiden kierrätyshyllyillä, joihin on kerääntynyt virattomiksi jääneitä esineitä muiden uudelleenkäyttöä varten. Kaikki käyttökelpoiset tavarat eivät suinkaan päädy näin onnellisesti kierrätykseen, vaan suistuvat tylysti kaatopaikoille luonnon rasitteiksi. Tavaroiden käyttöikä lyheni huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen. Tätä ennen monet käyttöesineet olivat tukevaa ja vahvaa tekoa, ja niiden oli tarkoitus kestää vähintään yhden sukupolven ajan. Laadukkaat hyödykkeet saivat kuitenkin väistyä kertakäyttötavaroiden tieltä. Kaupankäynti ei saanut pysähtyä. Esineet tehdään nykyään enintään parin vuoden kulutusta kestäviksi, jotta kuluttaja saadaan nopeasti ostamaan uusi tuote tilalle. Lähes puolivuosittain vaihtuva muoti puolestaan vanhentaa vaatteet niin, ettei kukaan enää kehtaa käyttää samoja keväällä hankittuja kolttuja vielä syksyllä.

Kuva
Seppo Nykänen, Luontokuva-arkisto

Markkinointikoneistot kaikkialla maailmalla kehittävät alati uusia tapoja pitää kaupan rattaat pyörimässä. Jos tavaroiden kauppa uhkaa tyrehtyä, keksitään kuluttajille nopeasti uusi tarve, ja niin pääsevät turhat hyödykkeet jälleen vaihtamaan omistajaansa. Suomen luonnonsuojeluliitto nimeää Suomen Luonto -lehdessä vuosittain vuoden turhakkeen. Tämä vuodesta 2000 lähtien nimetty kyseenalainen kunnia-arvo annettiin viime joulukuussa mönkijälle. Mönkijä on pieni moottorikäyttöinen ajoneuvo, joita Suomen teillä ja metsissä päristelee arviolta jo yli 30 000. Mönkijöiden hiukkaspäästöt ovat jopa 50-kertaiset autoihin verrattuna. Joillekin mönkijä on verraton apuväline vaikeakulkuisessa maastossa, mutta pääasiassa härveli hankitaan puhtaasti ajanvietetarkoitukseen ja turhanpäiväiseen viihdeajeluun.

Turhake on hyödykkeen vastakohta. Hyödyke on nimensä mukaisesti hyödyllinen käyttöesine, kun taas turhake on turhaakin turhempi ostos. Aiempina vuosina turhakkeiksi on nimetty tuttu joukko vekottimia:

  • tuplapuhelinluettelot (2006),
  • kaupunkimaasturi (2005),
  • juotava jogurtti (2004),
  • hampurilaisaterian kylkiäinen (2003),
  • ulkomainen pullovesi (2002),
  • vaipankätkijä (2001),
  • lehtipuhallin (2000).

Vuoden turhakkeeksi on vuosien mittaan ehdotettu valtava määrä mitä erilaisimpia tavaroita ja palveluita. Ensimmäiseksi mieleen juolahtaa digiboksi ja koko digitelevisiohömpötys. Toinen turhien esineiden sarjassa on soodavesilaite. Lisää turhia laitteita löytyy helposti. Eri koneiden omat kaukosäätimet ovat oivia esimerkkejä kaupallisesta protektionismista. Jokainen tavaramerkki haluaa erottua kilpailijoistaan, mikä johtaa yhteensopimattomuuteen ja standardien puutteeseen. Turhakkeista tuskin pääsemme eroon. Niiden vyöry jatkuu ja kaikkien ennusmerkkien mukaan vain kiihtyy. Jokainen kuluttaja voi kuitenkin vaikuttaa turhakkeiden kauppaan jättämällä ne kauppojen hyllyille. Kaikkea ei tarvitse ostaa ja omistaa.

Julkaistu lauantaina 23.2.2008 klo 15:50.

Edellinen
Perjantaipulma 8/2008
Seuraava
Anteeksi, oletteko näyttelijä
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä