Sain muutama vuosi sitten Oxygenol-näytepakkauksen. Olin unohtanut tuotteen kaappiin, kunnes löysin sen sieltä eräänä päivänä. Aloin miettiä, vieläkö tuote on käyttökelpoinen ja ryhdyin ottamaan asiasta selvää. Pakkauksen tuoteselosteen yhteydessä oli kuva avatusta purkista, jossa kansi leijui ilmassa noin 45-asteen kulmassa. Tuossa kuvassa oli myös merkintä 12 M, joka tarkoittaa 12 kuukauden käyttökelpoisuutta pakkauksen avaamisesta. Merkinnässä oleva M-kirjain tulee englannin kielen kuukautta (month) tarkoittavasta sanasta. Tämä niin sanottu PAO-merkintä (period after opening) perustuu EU-lainsäädäntöön vuodelta 2003 ja on yleisesti käytössä erityisesti kosmetiikassa. Kuvassa ilmoitetaan käyttökelpoisten kuukausien tai vuosien määrä. Kuvaketta ei tarvitse käyttää, jos tuote säilyy käytettävänä yli 30 kuukautta.
Niin vain oli sitten käynyt, että tämä näytepakkaus oli päässyt vanhenemaan. Olin nimittäin sen verran uteliaisuudessani kokeillut tuotetta ja avannut siis korkin, että aika oli päässyt tekemään tehtävänsä. Ulkoisesti tuotteessa ei näyttänyt olleen mitään vikaa, mutta lähes kahden vuoden säilytys kaapissa oli auttamattomasti yli suositellut käyttöiän. En lähtenyt seikkailemaan ja jätin kokeilun sikseen. Hävitin asianmukaisesti vanhentuneen tuotteen ja laitoin pakkauksen kierrätykseen.
Taas kerran aloin muistella jo vuosia sitten hahmottelemaani muistutusautomatiikkaa. Tuolloin kehittelin tietojärjestelmää, joka viivakoodista tunnistaa tuotteen sekä valmistuspäivän. Tunnistetun tuotteen tiedot tallennetaan tietokantaan, josta aika ajoin kuluttaja saa muistutuksen lähenevästä tai umpeutuneesta viimeisestä käyttöpäivästä. Kaikki tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa. Tästä kuviosta puuttuu vain yhteisesti sovittu tapa ilmaista niin tuotekoodi kuin valmistusajankohtakin. Nykyisellään pelkkä EAN-koodi ei riitä, sillä se ei sisällä tuotantoinformaatiota. Monissa pakkauksissa on viivakoodin lisäksi joukko muita merkintöjä, kuten valmistuserän numero ja parasta ennen päiväys. Yhdistetty tuote- ja tuotantoinformaatio auttaisi kuluttajien lisäksi kauppiaita. Kun tavara sijoitetaan hyllylle, tallennetaan samalla tuotteen tiedot muistiin. Kauppias saa muistutuksen vanhentuvista tuotteista, jolloin ne eivät jää hyllyille makaaman vaan voidaan myydä alennuksella hyvissä ajoin ennen viimeistä päivää.
Järjestelmä olisi erittäin yksinkertaista ottaa käyttöön vaikka saman tien. Se toisi kaupalle myös säästöjä, kun vanhentuneeksi päässeitä tuotteita ei tarvitse kärrätä kaatopaikoille. Hälytysjärjestelmästä olisi hyötyä kuluttajalle, sillä järjestelmä muistuttaisi tasaisin väliajoin tuotteen käytöstä. Näin hyvä tavara ei pääse pölyttymään kaapissa ja tarve uuden ostamiseen vähenee. Pienillä käytännön muutoksilla saataisiin aikaa paljon säästöjä eri osa-alueilla. Tuotantolaitokset pitävät muutosta kalliina, mutta hyödyt pitääkin laskea pidemmän ajan kuluessa eikä vain kertainvestointina. Kyseessä on vain periaatteellinen päätös.