Ensi yönä on taas aika siirtyä normaaliaikaan puoli vuotta kestäneen kesäajan päätteeksi. Kellojen viisareita siirretään tunti taaksepäin. Viisareiden siirtäminen alkaa olla kohta kuvainnollinen ilmaisu, sillä niin monet kellot ovat nykyään digitaalisia ja osalla viisarit ovat vaihtuneet numeroiksi. Fiksut kellot osaavat tehdä aikasiirtymän itsekseen tarkistamalla ajan esimerkiksi Internetin aikapalvelimelta tai operaattorilta kuten kännyköissä. Analogiset viisarikoneet vaativat toistaiseksi huolenpitoa ja niinpä niitä rukataan huomenna sunnuntaina monissa paikoissa. Normaaliaikaa kutsutaan yleisesti myös talviajaksi, koska se viittaa kalenterista katsottuna juuri talvikuukausiin. Tarkalleen ottaen talviajalla tarkoitetaan normaaliin aikaan siirtymistä kesäajalle lainatun tunnin palauttamiseksi. Kesäaikaan siirrytään taas maaliskuun lopussa, jolloin valoisasta ajasta otetaan kaikki hyöty irti.
Jotkut ovat epäilleet koko kesä- ja normaaliajan mielekkyyttä. Osa on jopa väittänyt, ettei viisareita siirtämällä säästetä mitään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kesällä ajan siirtäminen tunnilla kohti valoisampaa hetkeä vuorokaudessa säästää ainakin tunnin ajan keinovalaistusta. Mikäli koko touhussa ei olisi järkeä, olisivat tiedemiehet ja -naiset varmaankin jo todistaneet kesäaikaan siirtymistä vastaan. Aikaa ainakin on ollut, sillä kesäaikaan siirtymistä ehdotti ensimmäisten joukossa yhdysvaltalainen tiedemies ja poliitikko Benjamin Franklin jo 1700-luvulla. Suomessa kesäaikaan siirryttiin virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1981.
Kansalaisia mietityttää pari kertaa vuodessa, kumpaan suuntaan niitä viisareita pitikään siirtää. Niitä kun voi siirtää eteen- ja taaksepäin. Nyrkkisääntö on yksinkertainen. Viisareita siirretään aina tunti lähimpää juhannusta kohti. Syksyllä siis viisarit kääntyvät taaksepäin kohti muutaman kuukauden takaista juhannusta, koska seuraavaan juhannukseen on vielä enemmän aikaa. Keväällä puolestaan viisarit siirtyvät tunnilla eteenpäin eli kohti muutaman kuukauden päässä häämöttävää juhannusta, sillä edelliseen juhannukseen on nyt paljon pidempi matka. Ensi yönä viisareita siirretään siis taaksepäin yhdellä tunnilla, mikä tuo aamu-unisille tunnin enemmän aikaa nukkua. Vaikka virallinen siirtohetki onkin kello neljältä yöllä, ei talviaikaan siirtymistä varten tietenkään tarvitse herätä ja nousta ylös kelloja rukkaamaan. Tempun saa tehdä sitten aamulla, kun on kunnolla ensin herännyt.