Tietullit

Keskustelu pääkaupunkiseudun tietulleista käy taas vilkkaana. Aina aika ajoin tähän aiheeseen saadaan uutta tuulta ja tietullien vastustajat ja kannattajat alkavat käydä kiivasta keskustelua niin netissä kuin muissakin medioissa. Tällä hetkellä pohditaan tietullien käyttöönottoa Helsinkiin. Keskustelu on lähtenyt käyntiin kenties siksi, että Tukholmassa päättyi juuri heinäkuun lopussa noin puoli vuotta kestänyt tietullikokeilu. Kokeilun tulokset ovat ensimmäisten arvioiden mukaan positiiviset. Ruuhkia saatiin vähennettyä ja yksityisautoilua porrastettua vuorokauden eri aikoihin.

Tietullit eivät ole uusi keksintö Suomessakaan. Aikoinaan suurten kaupunkien sisääntuloreiteillä oli tulli, jossa maakunnista saapuvat saivat maksaa sisäänpääsyn kaupunkiin. Monilla paikkakunnilla on vieläkin jäänteitä näiltä ajoilta, esimerkiksi Helsingin Töölössä sijaitsee kaikkien tuntema Tullinpuomin alue ja Turussa kutsutaan erästä Kupittaan lähistöllä olevaa risteystä Uudenmaantulliksi. Näillä paikoilla on aikoinaan sijainnut kaupungin tulli, ja jos oikein tarkkaan katselee ympäristöä, saattaa löytää vielä vanhan kivipaaden tullinpuomin merkiksi.

Maailmalla monenlaiset tietullit ovat arkipäivää. Siltojen ylityksestä ja tunnelien läpiajosta autoilija saa maksaa tuon tuostakin. Moottoriteiden maksullisuus on tuttua niin Euroopassa kuin muillakin mantereilla. Maksuja kerätään monista eri syistä. Osittain niillä pyritään kattamaan toiminnan aiheuttamia kuluja ja joskus kattamaan investointia. Monet hankkeet ovat kuitenkin yhteiskunnan ylläpitämiä, joten kuluja ja investointeja katetaan huomattavasti myös julkisin varoin. Täysin yksityisiä liikenneväyliäkin toki on. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa monet lautat täällä meillä Suomessakin. Tällaiset liikenneväylät toimivat liiketaloudellisin periaattein, ja toiminta sekä investoinnit rahoitetaan yksityisin varoin ja liiketoiminnan tuotoilla.

Tietullien käyttöönotto Helsingissä jakaa mielipiteet kahtia, kuten arvata saattaa. Maksujen kannattajat puolustavat tietulleja, koska niillä arvioidaan vähennettävän yksityisautoilua kantakaupungissa. Vastustajat puolestaan pelkäävät tietullien entisestään kuihduttavan kaupungin eloa ja vaikeuttavan keskustan yrittäjien toimintaa. Jos tietullien ainoa tavoite on vain vähentää yksityisautoilua keskustassa, en itsekään olisi ensimmäisenä äänestämässä tietullien puolesta. Liikenne muodossa tai toisessa on tullut jäädäkseen ihmiskunnan historiaan. Tätä tosiseikkaa vasten olisi paljon järkevämpää kehittää kaupungin liikenneväyliä.

Tietulleja parempi ratkaisu olisivat tehokkaat liikenneväylät Helsingissä. Näistä ensimmäisenä pitäisi toteuttaa keskustatunneli Oslon tapaan. Tietenkään liikennesuunnittelussa ei saisi tehdä ylilyöntejä Alvar Aallon 70-luvun keskustasuunnitelmien tapaan. Tuolloin, kolme-neljäkymmentä vuotta sitten, autoilu oli tulevaisuuden ja kehityksen symboli. Se valoi uskoa huomiseen ja ihmisen kykyyn hallinta täydellisesti ympäristöään ja luontoa. Tiedämme nyt, etteivät asiat ole aivan näin yksinkertaisia. Vielä parempi ratkaisu pääkaupungin liikenneongelmiin olisi asenteiden muuttaminen.

Joukkoliikennettä suosivia asenteita tulisi muokata rajulla kädellä. Autoilun aloittaminen on liiankin helppoa. Käytetyn auton voi ostaa pilkkahinnalla eikä polttoaineestakaan tunnu olevan pulaa maassamme. Autoilijat ovat valmiit maksamaan bensiinilitrasta sen, mitä siitä pyydetään. Hintojen korotukset eivät juurikaan vaikuta autoilun määrään. Saamme autoilua suosivia käyttäytymismalleja myös muualta. Muiden maiden autoileva liikennekulttuuri näkyy myös täällä Pohjan perukoilla.

Joukkoliikennettä, pyöräilyä ja muita ympäristöä vähemmän rasittavat liikennemuodot leimataan lasten, opiskelijoiden, vanhusten, vammaisten, varattomien ja työttömien kulkumuodoiksi. Yksityisautoilu sen sijaan on energisyyden ja vitaalisuuden symboli. Monille auto on myös menestyksen merkki ja alhaisen itsetunnon jatke. Tällaisiin tapauksiin tietulleilla ei ole merkitystä. Ne maksetaan siinä missä polttoaineiden hinnankorotuksetkin. Tietullit eivät ratkaise varsinaista ongelmaa vaan tuovat lisää byrokratiaa ja asettavat ihmisiä entisestään eri arvoisiksi.

Julkaistu lauantaina 19.8.2006 klo 9:16 avainsanalla liikenne.

Edellinen
Kattojen kuningatar
Seuraava
Koiranulkoiluttajat