Maassamme järjestetään eduskuntavaalit maaliskuun 18. Uusi eduskunta tuo usein muutoksia myös maan hallituksen kokoonpanoon ja luonnollisesti myös hallitusohjelmaan. Nykyinen hallitus on ansiokkaasti hoitanut maamme asioita jo kohta neljän vuoden ajan. Nyt on taas aika muistuttaa mieliin, mitä hallitusohjelmassa esitelty tietoyhteiskuntaohjelma sisältää. Lähtökohtana on kuitenkin aina poliittinen ohjelma, joten sen rooli teknisten ja tieteellisten innovaatioiden suhteen on yhteiskunnallisten mahdollisuuksien luominen. Ohjelman tarkastelu on silti mielenkiintoista suorittaa ja verrata sitä aikanaan uuden hallituksen tavoiteohjelmaan.

Poimintoja tietoyhteiskuntaohjelmasta

• Ohjelman tarkoituksen on lisätä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa koko yhteiskunnassa.
• Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia parannetaan.
• Kaikkien kansalaisten saatavilla on vuoden 2005 loppuun mennessä alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet.
• Ohjelmalla pyritään säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä.
• Ohjelmalla edistetään viestintämarkkinoiden kilpailua ja tehostetaan tietoyhteiskuntapalveluiden käyttöä elinkeinoelämässä, koulutuksessa, terveydenhuollossa sekä hallinnossa ja kansalaisten arjessa.
• Ohjelmalla kannustetaan digitaalisten palvelujen ja sisältöjen tuotantoa sekä rohkaistaan yrityksiä sähköiseen kaupankäyntiin ja verkottumiseen.
• Tiedon ja kulttuurin saatavuutta parannetaan ja kirjastojärjestelmää kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan tarpeita.
• Kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin edistetään tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla.
• Ohjelmalla varmistetaan tietoyhteiskuntakehityksen vaatima osaaminen kaikissa väestöryhmissä, elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla sekä huolehditaan tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisten ja huippuosaajien saatavuudesta. Julkista tutkimusrahoitusta lisätään merkittävästi.

Ohjelman seuranta

Ohjelman toteutumista voi seurata varta vasten tietoyhteiskuntaohjelmaa varten perustetulla sivustolla. Toteutumista seurataan mittareilla ja vaikuttavuustavoitteilla, kuten kaikkien kansalaisten mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tavoitteiden vaikuttavuutta seurataan tunnusluvuilla, joita ovat esimerkiksi:

• laajakaistayhteyksien määrän kehitys,
• kotitietokone ja internetyhteys maakunnittain,
• tietokone ja Internet-yhteys erilaisissa kotitalouksissa,
• Internetin käyttö iän ja sukupuolen mukaan ja
• Internetin erilaisten käyttötarkoitusten osuudet.

Tavoiteohjelma painottuu nopeasti arvioituna tekniikkaan, kuten laajakaistayhteyksien ja tietokoneiden määriin, joita on toisaalta helppo kvantifioida juuri mittaustarkoituksiin. Sisällöllisiä tavoitemittareita voi olla jo vaikeampi määritellä. Eräs tapa mitata esimerkiksi verkossa tapahtuvaa oppimista, on asettaa mittariksi kurssitarjonnan, suoritettujen verkkokurssien tai tutkintojen määrän. Tavoiteohjelman laadinnassa vaikuttavat paljolti politiikan lisäksi myös yhteiskunnalliset ja kansalaisten tarpeet sekä ylipäätään tietämys tekniikan mahdollisuuksista.

Parhaat käytännöt

Tietoyhteiskuntaohjelman puitteissa esitellään parhaita käytäntöjä, joita ovat esimerkiksi Pinkka-virtuaalikasvio ja suomen kielen nettikurssit ulkosuomalaisille Opit-verkko-oppimisympäristössä. Monien aineopintojen tukemiseksi tuotettujen verkkomateriaalien lisäksi ohjelma esittelee mm. VEP-palvelun, joka on erityisoppimisen ja erityistä tukea tarvitsevan oppijan virtuaalikouluhanke ja Puisto-opintopiirin, joka on Sipoon lukiossa kehitetty ja toteutettu perinteisen opetuksen ja verkko-opetuksen yhdistelmä, jossa oppimisprosessin suunnitteluun ja arviointiin on kiinnitetty erityisesti huomiota.