Tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin. Aamulla sanomme hyvät huomenet ja pitkin päivää tervehdimme eri ilmaisuin riippuen vuorokaudenajasta. Hyvää aamupäivää en ole juurikaan kuullut mainittavan, vaikka ilmaisussa ei sinänsä ole mitään kummallista. Yleensä ihmiset tapaavat toisensa aamulla, jolloin hyvää huomenta lienee viisainta sanoa aina kello yhdeksään asti, jonka jälkeen voisi olla aamupäivän vuoro puoleenpäivään saakka. Tämän jälkeen on luonnollista aloittaa kommunikointi lausumalla hyvää päivää. Keskipäivän käsite voi olla venyvä, ja se voi alkaa jo jonkin verran ennen kello kahtatoista ja päättyä vasta kahden tai kolmen tietämissä iltapäivällä. Hyvää iltapäivää kuulee sanottavan tavan takaa eikä sen kuuleminen oudoksuta samalla tavalla kuin aamupäivällä tervehtiminen. Iltapäiviä voinee toivotella ainakin kello kuuteen asti, jonka jälkeen on parasta alkaa toivotella jo hyvää iltaa.
Kaikilla yleisimmillä vuorokaudenaikaan liittyvillä tervehdyksillä on vastaanottava sävy. Kun lausumme hyvää huomenta tai hyvää päivää, olemme yleensä vastaanottamassa yleisön tai keskustelukumppanin. Hyvää yötä toivotus tekee tässä poikkeuksen. Se lausutaan kun erotaan. Olenkin miettinyt, miten tulisi tervehtiä tavatessaan ihmisiä keskellä yötä? Heille ei oikein voi ensitapaamisella heti sanoa hyvää yötä, jos keskustelu ei ole vielä edes alkanut. Hyvät yöt voi toivottaa, kun keskustelurupeama on päättynyt ja kumppanukset eroavat kukin omille tahoilleen, yleensä yöpuulle. Hyvää yötä sopii toivottaa myöhään loppuillasta ja tietysti pitkin yötä aina aamuneljään. Tämän jälkeen olisi kaiketi taas hyvien huomenien aika. Tervehdyksillä on muitakin sävyeroja.
Pääsääntöisesti tervehdykset aloittavat kanssakäymisen toisen tai toisten ihmisten kanssa. Hyvää yötä puolestaan on sävyltään enemmänkin toivotus kuin tervehdys. Tuntuu hieman keinotekoiselta toivottaa hyvää huomenta ja saman tien päättää keskustelu, joka ei ole päässyt edes vielä alkuun. Hyvää yötä toivotettaessa ei enää odoteta keskustelun jatkuvan, joten sen sävy tuntuu definitiivisemmältä. Jokin asian toivottaminen siis yleensä päättää vuoropuhelun ja sijaitsee siksi keskustelun loppupuolella. Tervehtiminen puolestaan sijaitsee keskustelun alussa ja yleensä siis aloittaa vuoropuhelun. Keskiyöllä tavattavaa henkilöä ei tervehditä aloittamalla keskustelu toivottamalla hyvää yötä. Päivällä vastaava ilmaisu hyvää päivää kuulostaa paljon luonnikkaammalta.
Keskiyön tervehdyksen puuttuminen on ilmeisen johdonmukaista. Kautta aikojen on ollut tapana nukkua yöllä eikä tuolloin odoteta tavattavaksi vieraita. Elämänrytmi on toisaalta muuttunut paljon sitten teollisen vallankumouksen. Ympärivuorokautinen elämä on aivan tavallista suurkaupungeissa. Vuorokauden eri osat ovat alkaneet hämärtyä tai ainakin monia käsitteitä on venytetty, kuten illan pituutta pitkälle keskiyöhön. Vastaavasti tervehdykset eivät ole kehittyneet samalla tavalla. Loogisesti ajateltuna keskellä yötä tavattavalle henkilölle lienee parasta sanoa hyvää huomenta, sillä onhan uusi päivä jo tuolloin alkanut.