Talven pakkaset pistävät elektroniset laitteet koville. Periaatteessa ja miksei käytännössäkin nämä herkät koneet kestävät joitakin pakkasasteita, mutta ongelma ei ole niinkään niiden pakkasensietokyvyssä. Elektronisten vimpaimien siirtely lämpimistä sisätiloista ulos kylmyyteen ja jälleen takaisin sisälle synnyttää koneiden sisuskaluissa melkoisia lämpövaihteluita. Seurauksena saattaa olla kosteuden tiivistyminen instrumentin sisuksiin, mikä puolestaan hiljalleen vaurioittaa konetta. Värkkejä pitäisikin tuoda kylmästä sisätiloihin siten, että ne pääsevät lämpenemään hitaasti ja niin ettei äkillisiä astevaihteluita syntyisi.

Vanhalle termoskassille löytyi uutta käyttöä hiljattain eikä kyseessä ole edes Niksi-Pirkan konsti. Kaivoin tässä taannoin keittiön alalaatikosta huolellisesti laskostetun termoskassin, jolle ei juurikaan talven kylmissä ole käyttöä ellei sitten kuljeta kaupasta jotain, jonka pitää säilyä ainakin hetken aikaa lämpimänä. Uutuuttaan hohtava ja vain kuukauden ikäinen uusi tablettini eli sellainen sormilla lääpittävä datapäre tai toiselta nimeltään jonkinlainen sormitietokone on matkannut kylmät aamut ja illat termoskassissa ja mukavasti vielä tekokuidusta valmistetussa suojapussissa kuin joku pienoinen ikään. Tietenkään mikään yksinkertainen suojavarustelu ei loputtomasti suojaa laitteita kylmää vastaan, mutta onpahan termoksesta edes vähän apua. Kone on jotakuinkin vielä lämmin, kun aamuisin vihdoin pääsen taas sisälle reippaan työmatkan jälkeen. Samassa kassissa matkaa myös digitaalikamera, joka muutoinkin kulkee aina mukanani, kun koskaan ei tiedä, mitä kuvattavaa tulee vastaan.