Suomen kielen ruokasanasto

Kielikello 1/2007 (Ruokakello)

Varma kevään merkki on vuoden ensimmäisen Kielikellon ilmestyminen aina näin maaliskuun aikana. Uusin numero (1/2007) on teemanumero, joka käsittelee vain ja ainoastaan ruoka-alan kielenhuoltoa. Lehti onkin nimetty tällä kertaa Ruokakelloksi, sillä sivut suorastaan pursuavat mielenkiintoista ja juuri nyt jopa ajankohtaista tietoa ruokasanastosta ja sen oikeinkirjoituksesta. Kokkaus ja ruuanlaitto on ollut viime vuosina suosittua. Siitä kertoo televisiossa huimasti lisääntyneet ruokaohjelmat sekä monet alan julkaisut, kuten aikakauslehdet ja keittokirjat. Nyt onkin sopiva hetki päivittää äidinkielen tietojaan ruokasanastosta ja alan termistön oikeinkirjoituksesta ja lyhenteistä nyt puhumattakaan.

Salaattikastike vai salaatinkastike

Kielikellon teemanumero antaa rautaisannoksen oikeinkirjoitusohjeita kaikille ruoasta kirjoittaville. Heti alkuun käydään yksiselitteisesti läpi sanojen oikeinkirjoitusta, kuten milloin kirjoitetaan isolla tai pienellä alkukirjaimella, miten kirjoitetaan tuotenimet, miten juomat kirjoitetaan sekä yhdyssanojen oikeinkirjoitussäännöt. Lehti selittää myös, mikä ero on salaattikastikkeella ja salaatinkastikkeella. Vaikka näillä kahdella yhdyssanalla ei näyttäisi olevan mitään muuta eroa kuin nominatiivi- ja genetiivimuoto, voi tarkempi tutkiminen selittää niiden eron täsmällisesti. Ruokalajien nimissä yhdyssanan nominatiivimuotoinen alkuosa ilmaisee usein sen, mitä ainetta loppuosa on, esimerkiksi parsakeitto ja kasvislasagne. Genetiivimuotoinen alkuosa taas ilmaisee enemmän, mistä loppuosa on peräisin. Näin siis salaattikastike on sellainen kastike, joka on tarkoitettu salaattiin. Salaatinkastike on puolestaan kastiketta, joka on peräisin salaatista. Se on siis eräällä tavalla salaatista saatua kastiketta, joka on syntynyt itse salaatista kun taas salaattikastike on lisätty salaattiin.

Ruokakellon irtonumero kannattaa ehdottomasti käydä ostamassa, jos Kielikello ei jo tule tilattuna kotiin. Tässä numerossa on paljon hyödyllistä tietoa myös niille, jotka eivät päivittäin työskentele ruuan tai ruuasta kirjoittamisen kanssa. Lehdessä on runsaasti perustietoa kaikille suomen kielestä pitäville. Monisivuinen ruokasanasto selittää satoja gastronomisia termejä ja niiden oikeinkirjoituksen. Tämänkertainen painos sopii myös kieliharrastajalle sekä kaikille kirjoittamisesta pitäville. Ruokakello on yksi niitä tärkeitä numeroita, jotka kannattaa pitää kirjahyllyssä.

Julkaistu torstaina 29.3.2007 klo 19:09 Lehdet-luokassa avainsanalla lingvistiikka.

Edellinen
Pariisi 2004
Seuraava
Kolari Viiskulmassa