Siluetteja eli varjokuvia on tehty jo ammoisista ajoista lähtien. Niitä tavataan niinkin varhain kuin ensimmäisissä luolamaalauksissa. Tunnetuimpia muinaisia siluetteja lienevät kreikkalaisten maljakoiden mustaväriset koristelut, jotka usein esittävät ihmishahmoja. Varsinainen varjokuvabuumi alkoi Euroopassa 1700-luvulla, kun muotokuvasiluetit tulivat Ranskaan rokokoon siivittämän Kiina-innostuksen seurauksena. Suomessakin on aina ollut tunnettuja siluettitaiteilijoita, joista ehkä kuuluisin on kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879-1949). Siluetteja on voinut teettää Linnanmäen huvipuistossa aina sen perustamisesta, vuodesta 1950 alkaen. Nykyään puistossa leikkaa varjokuvia siluettitaiteilija Sirkka Lekman, joka jatkaa isänsä Eero Mannisen (1914-1999) lähes neljä vuosikymmentä kestänyttä uraa.

Päätin tänä kesänä toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni leikkauttaa itsestäni muotokuvasiluetin. Haaveen toteutuminen tuli ajankohtaiseksi, kun Linnanmäen huvipuiston Facebook-sivulle ilmestyi aiheesta viesti muutama päivä sitten. Vaikka olen joka kesä käynyt vähintään kerran Lintsillä ja nähnyt siluettitaiteilijan työssään, on muotokuva syystä tai toisesta jäänyt teettämättä. Tällä kertaa en aikaillut varjokuvaprojektini kanssa vaan hienoisesta tihkusateesta huolimatta lähdin perjantaina huvipuistonmäelle. Saavuin paikalle hyvissä ajoin ja aloin etsiä puiston keskusaukiolta siluetin leikkaajaa. Pian sitten löysinkin Sirkka Lekmanin pystyttämässä kojuaan ja varovasti kysyin häneltä, missä jono sijaitsee. En nimittäin ollut varma, josko lähellä istuneet huvipuistovieraat olivat jonottamassa hänen kojulleen, jonka avautumiseen oli aikaa vielä noin viitisentoista minuuttia.

Olin kuitenkin iltapäivän ensimmäinen asiakas. Sain istahtaa jakkaralle valmiiksi siksi aikaa, kunnes taiteilija sai työvälineensä esille. Samalla hän kertoi minulle kuulumisiaan sekä mielenkiintoisia yksityiskohtia silueteista ja niihin käytettävistä materiaaleista. Varjokuviin käytettävä musta liimapintainen paperi valmistetaan Saksassa ja sille samoin kuin valkoiselle taustapahville luvataan jopa tuhannen vuoden säilyvyys. Tihkusade oli tauonnut ja kolme minuuttia vaille yksi iltapäivällä kaikki oli valmista päivän ensimmäistä muotokuvaa varten. Jähmetyin paikoilleni ja kolmen, neljän minuutin kuluttua varjokuvani oli valmis. Kuvasta tuli täydellinen ja pääni sekä kasvoni piirteet ovat helposti tunnistettavissa siitä. Samalla kertaa syntyi kaksi siluettia, joista toinen oli peilikuva, sillä taiteilija leikkasi kahta vastakkain asetettua mustaa paperia samanaikaisesti. Taideteos maksoi yhteensä kymmenen euroa, ja olin työhön enemmän kuin tyytyväinen. Nyt myös tiedän, miltä tuntuu, kun päätä leikataan. Siluettitaiteilija Sirkka Lekman leikkaa varjokuvia Linnanmäen huvipuistossa noin viikon ajan 15.7. saakka.