Sanajärjestys

Suomen kielessä sanajärjestys on suhteellisen vapaa. Asia voidaan ilmaista, olivatpa sanat periaatteessa missä tahansa järjestyksessä sisällön siitä juurikaan kärsimättä. Sanajärjestystä käytetään toisaalta painotettaessa jotain tiettyä yksityiskohtaa sisällössä, jolloin myös välittyy erilaista informaatiota. Alla olevat esimerkit sisältävät käytännössä saman ajatuksen, vaikka sanat ovat kussakin virkkeessä eri järjestyksessä. Jokaisessa lauseessa on kuitenkin pieni vivahde-ero.

  • Auto on kadulla.
  • Auto kadulla on.
  • On auto kadulla.
  • On kadulla auto.
  • Kadulla auto on.
  • Kadulla on auto.

Oikeanlaisesta sanajärjestyksestä on vaikea muodostaa täsmällisiä ja ehdottomia sääntöjä. Pääsääntöisesti suomen kielessä on niin sanottu suora sanajärjestys, jossa subjekti on ennen predikaattia. Kielemme yleisin lausetyyppi koostuu subjektista, jota seuraa predikaatti ja joka päättyy määritteeseen. Tyypillinen määrite on objekti, kuten esimerkiksi lauseessa: "Seppä takoo rautaa." Toiseksi yleisin lausetyyppi alkaa määritteellä, jota seuraa predikaatti ja joka päättyy subjektiin, esimerkiksi: "Hanasta tulee vettä." Sanajärjestystä vaihtelemalla saadaan siis erilaisia painotuksia mutta myös tulkintoja. Alla olevat esimerkit painottavat eri asioita.

  • Isä lukee tänään myös kirjaa.
  • Isä lukee myös tänään kirjaa.
  • Isä myös lukee tänään kirjaa.
  • Myös isä lukee tänään kirjaa.

Harkitsematon sanajärjestyksen käyttö voi muuttaa viestin tulkinnanvaraiseksi. Oheiset esimerkit ovat Pirkko Leinon kirjasta Suomen kielioppi (Otava, 1989, viides, uusittu painos, ISBN 951-1-14445-6).

  • Kampaajalla rapistunut ulkomuotoni koheni.
  • Rapistunut ulkomuotoni koheni kampaajalla.

Reilu viikko sitten (18.10.) Yleisradion kotimaan uutistoimitus uutisoi kuolonkolarista hieman monitulkintaisella otsikolla.

  • Henkilöauton kuljettaja ajoi päin tolppaa ja kuoli Helsingissä

Otsikon voi tulkita vaikkapa siten, että kuljettaja ajoi ensin päin tolppaa ja vasta sitten kuoli Helsingissä. Otsikon voisi kirjoittaa yksiselitteisemmin muodossa:

  • Henkilöauton kuljettaja ajoi Helsingissä päin tolppaa ja kuoli

Jälkimmäisessä esimerkissä ei jää epäselväksi, missä tapaturma tapahtui ja missä uhri kuoli. Vaikka suomen kielen sanajärjestys on melkoisen vapaa, jää viestin ymmärtäminen lopulta kuulijan tai lukijan vastuulle.

Julkaistu maanantaina 27.10.2014 klo 18:18 avainsanalla lingvistiikka.

Edellinen
Maailmassa on virhe
Seuraava
Jottan tarttis tehrä
Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä