Suomi on isännöinyt useitakin huippukokouksia menneenä viikonloppuna. Yksi suurimmista kokouksista oli Asem 6 eli Aasian ja Euroopan yhteistyötä käsittelevä keskustelufoorumi. Kokoukseen osallistui maanosien tärkeimmät päättäjät ja valtiomiehet, joten luonnollisesti myös turvatoimet olivat mittavat ja näyttävät. Lauantaiksi oli järjestetty sekasortoa ja hävitystä uhkuva anarkistinen mielenosoitus, jonka poliisi ansiokkaasti tyrehdytti heti alkuunsa. Poliisi on järjestäytyneen ja demokraattisen yhteiskunnan toimeenpaneva elin ja sen tehtävänä on mm. turvata yhteiskuntarauha. Poliisin toimet ja puuttuminen jo ennalta laittomaksi mainostettuun mielenosoitukseen sekä anarkian ehkäisy viikonloppuna olivat kiitettävät ja asialliset.

Tällaisten tapahtumien jälkeen alkaa aina jälkipyykki. Poliisin toimia puidaan ja arvostellaan. Kaltoin kohdelluiksi itsensä kokeneet kansalaiset ovat jo tehneet kanteluita poliisin koviksi väitetyistä otteista. Uutisissa on haastateltu paikalla olleita henkilöitä ja surkuteltu, miten aivan tavalliset kansalaiset ovat joutuneet poliisin huostaan ja lopulta putkaan. Suurta porua ovat aiheuttaneet myös poliisin ottamat valokuvat ja ylöskirjaamat henkilötiedot. Näiden kansalaisten on turha valittaa. Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on oikeus valita mennäkö uteliaisuuttaan katsomaan paikan päälle vai tyytyäkö seuraamaan tapahtumia lehdistä tai televisiosta. Jos uteliaisuus kuitenkin kasvaa niin suureksi, että on aivan pakko päätyä anarkistien kanssa samaan mottiin, niin ei voi kuin syyttää itseään. Kiasman aukiollehan ei olisi tarvinnut mennä juuri viime lauantai-iltana, sillä vaarana saattaa aina olla, että joutuu poliisin kirjoihin.

Epäilen suuresti näiden ihmisten viattomuutta. Järkevä kansalainen pysyy kaukana kaikesta epämääräisestä ja jos vain vähänkin epäilee laittomuuksia, ei hänellä ole syytä osallistua viime lauantain kaltaisiin mielenosoituksiin. Poliisi on toiminut oikein ja on ollut kiitettävästi tehtäviensä tasalla. Viranomaisilla on velvollisuus taata valtiovieraiden turvallisuus, eikä sen voi antaa vaarantua näin tärkeällä hetkellä.

Toinen epäonnisten joukko ovat ne autoilevat kansalaiset, jotka eksyivät Helsingin keskustaan viikonloppuna. Muutamia näitä onnettomia haastateltiin uutisissa, ja he olivat yllättyneitä kaupungin keskustassa olleista liikennejärjestelyistä ja niiden mukanaan tuomista ruuhkista ja liikenteen seisahtumisesta. Kyllähän näistäkin järjestelyistä on tiedotettu hyvissä ajoin ja useaan otteeseen. Lisäksi saa käyttää maalaisjärkeään ja päättelykykyään. Ainahan voi päätellä suurista kokouksista, että ne tuovat mukanaan liikennejärjestelyjä. Olisiko näille kansalaisille pitänyt lähettää henkilökohtainen tiedote kirjattuna kirjeenä? Tässäkin tapauksessa on turha kiivastua viranomaisille. Riittää, kun katsoo peiliin.