Europarlamentaarikko Alexander Stubb kirjoittaa kolumnissaan Nykypäivä-lehden numerossa 32 (8.9.) Euroopan unionin tulkkauskustannuksista. Euroopan unionissa on tätä nykyään 20 virallista kieltä, jotka kaikki tulkataan niin parlamentissa kuin komissiossakin. Tulkin päiväkustannus parlamentissa on noin 1 500 euroa ja vastaavasti noin 1 000 euroa komissiossa. Kaikkiaan tulkkauskulut nousevat parlamentissa 160 miljoonaan euroon vuodessa. Summa vastaa noin 20 prosenttia parlamentin vuosibudjetista.

Stubb kirjoittaa, että ajatus yksikielisestä Euroopasta olisi mahdoton. Perusteluiksi hän esittää, ettei englannin kieli tule kuuloonkaan ranskalaisille, vaikka sen muu Eurooppa hyväksyisikin yhteiseksi virkakieleksi. Toisaalta saksalaiset eivät hyväksyisi vain englantia ja ranskaa yhteiseksi kieleksi eivätkä espanjalaiset vastaavasti voisi hyväksyä kielikolmikkoa, jossa olisi ranska, englanti ja saksa. Kielikysymys näyttäisi näin palautuvan nykytilaan.

Puolanjuutalainen silmälääkäri Lazar Ludwik Zamenhof tosin kehitti jo 1800-luvun lopussa keinotekoisen maailmankielen esperanton kansainvälisen viestinnän välineeksi. Zamenhof julkaisi vuonna 1887 ensimmäisen esperanton oppikirjan. Tämän jälkeen kieli on useaan otteeseen tunnustettu kansainvälisissä foorumeissa, kuten vuonna 1954 Unescossa. Esperanto on kaikille maailman ihmisille toinen kieli eikä kukaan puhu sitä äidinkielenään. Maailmassa on noin miljoona ihmistä, jotka ymmärtävät tyydyttävästi kirjoitettua esperantoa. Noin 100 000 ihmistä pystyy hyvin käyttämään esperantoa erilaiseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään. Esperanto olisikin ihanteellinen yhteiseurooppalainen kieli, joka ei syrji eikä suosi yhtään jäsenvaltiota.