Sana rakennemuutos on vilissyt keskusteluissa ja tiedotusvälineissä viime vuodet ja vähän tarkemmin laskettuna jo muutaman vuosikymmenen. Rakennemuutos on arkipuhekäytössä helppo sana, jota viljellään monissa asiayhteyksissä ja jolla usein kuitataan monia, erityisesti työntekijöiden kannalta ikäviä organisaation äkillisiin muutoksiin johtaneita päätöksiä. Moni ei kuitenkaan ole tullut miettineeksi sen enempää, mitä koko kyseinen sana sisältää ja kieltämättä sen selittäminen on monivivahteista. Useimmilla lienee jonkinlainen käsitys termistä ja monet mieltävät sen juuri organisaatioiden ongelmiin, joista tiedotusvälineet kilvan toitottavat illasta toiseen. Rakennemuutosta voidaan selittää useilla eri käsitteillä, ja asiayhteydestä riippuen sillä tarkoitetaan hieman eri asioita.
Rakennemuutos ei ole uusi käsite. Periaatteessa ihmiskunnan historiassa on käyty läpi useita rakennemuutoksia, joista kaukaisimmat ajoittuvat keräily- ja metsätaloudesta viljelytalouteen siirtymisen aikakausiin. Kaupungistumista voidaan myös luonnehtia jonkinasteiseksi rakennemuutokseksi, mutta selkein rakennemuutos löytyy muutaman sadan vuoden takaa. Teollista vallankumousta voidaan hyvällä syyllä kutsua myös rakennemuutokseksi, sillä siinä ihmisvoimin aikaansaadut resurssit siirtyivät koneille tuottaen lisää tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Samalla osa perinteisistä käsityöammateista koki rakennemuutoksen, kun esimerkiksi kehruukone vei aiemmin käsivoimin tehdyn työpanoksen. Vastaavanlaisia rakennemuutoksia on sen jälkeen koettu eri teollisuudenaloilla lukuisia. Näistä puhelimen keksiminen aikoinaan varmasti vaikutti lennätin- ja postibisnekseen aivan kuten lentoliikenne maa- ja vesiliikenteeseen.
Rakennemuutokset eivät aina ole negatiivisia ilmiöitä. Uudet keksinnöt ovat synnyttäneet uusia teollisuusaloja, jotka puolestaan ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia yrittämiseen ja sitä myöten uusia työpaikkoja. Tietotekniikka käynee hyvänä esimerkkinä tällaisesta uudesta teollisuudesta samoin kuin matkapuhelinliiketoiminta, jotka eivät ole pelkästään syrjäyttäneet vanhaa teollisuutta vaan ovat luoneet myös uutta. Internet ja sähköinen viestintä on toki entisestään vähentänyt perinteistä kirjepostiliikennettä, joten esimerkiksi postibisnes ainakin on joutunut rakennemuutoksen kouriin. Toisaalta netin etämyynti on tuonut uusia logistisia haasteita kuljetusalalle, joten jälleen kerran rakennemuutoksessa on kyse olemassa olevien resurssien uudelleenjärjestelyistä.
Maailma ei missään tapauksessa ole vielä valmis ja uusia rakennemuutoksia on odotettavissa lähivuosikymmeninä. Tästä hyvänä esimerkkinä käyköön 3D-tulostaminen, joka tulee mullistamaan monia niin sanottuja perinteisiä teollisuuksia. 3D-tulostamisella tarkoitetaan kolmiulotteisten esineiden valmistamista eli tulostamista erityisillä tietoteknisillä laitteilla. Tulostettavien esineiden kirjoa rajoittaa käytännössä vain mielikuvitus. Joidenkin vuosien tai viimeistään vuosikymmenten kuluttua materiaalia lisäävä valmistus kodeissa ja työpaikoilla on arkipäivää. Tarve-esineitä kuten varaosia ja astioita valmistetaan paikan päällä ja vain tarvittaessa. Tämä johtaa väistämättä rakennemuutokseen monilla aloilla. Uusi teknologia tulee vaikuttamaan kaupankäyntiin ja palveluihin, joista esimerkkinä mainittakoon varaosaliikkeet ja laitteiden huoltoliikkeet. Varaosat tulostetaan kotikonstein eikä niitä tarvitse jatkossa enää tarpeettomasti valmistaa varastoihin odottamaan käyttöä puhumattakaan niiden rahtaamisesta ympäri maailmaa. Vastaavasti logistiikan alalla rakennemuutos näkyy vähentyneinä kuljetustarpeina elleivät sitten tulostamiseen tarvittavien perusmateriaalien toimitukset tulostajille pelasta alaa.
Toistaiseksi 3D-tulostaminen on paljolti vielä lapsenkengissään. Nykytilaa voi varovaisesti verrata takavuosien matriisikirjoittimiin, joiden tulostusjälki oli tyydyttävä. Hiljalleen tulostimien laatu parani nykyisiin väritulosteita puskeviin laserkirjoittimiin ja valokuvalaatua loihtiviin mustesuihkuvekottimiin. Kehitykseen ei kulunut kuin joitakin vuosia, ja mm. valokuvien valmistus oli osin siirtynyt kotioloihin. Samalla tavalla jo 1980-luvulla kehitetty 3D-tulostustekniikka hiipii vähitellen koteihin ja toimistoihin samalla kun tekniikka kehittyy huimin harppauksin ja hinnat laskevat nykyisistä tuhansista euroista joihinkin satasiin tai jopa kymppeihin samankaltaisella funktiolla, joka aikoinaan koettiin matkapuhelimien hinnoissa. Nykyiset yhdestä materiaalista valmistetut esineet voidaan tulevaisuudessa valmistaa monista eri materiaaleista ja valmistukseen tarvittavien rakennusohjeiden eli digitaalisten mallien suunnittelusta ja kehittelystä syntyy aivan uusi teollisuudenala. Uusi rakennemuutos on jo siis ovella juuri kun luulimme voivamme huokaista helpotuksesta.
Sanastoa
- materiaalia lisäävä valmistus
- 3D-tulostus
- AM-tekniikka
- pikavalmistus
- stereolitografia
- lasersintraus
- materiaalin pursotus
- Additive Manufacturing
- 3D Printing